 |
| Luotsilaitosasetuksen kansi vuodelta 1696. Kuva: Finnpilot Pilotage Oy |
Tänään tuli kuluneeksi 320 vuotta virallisen luotsaustyön aloittamisesta Suomessa. Virstanpylväänä pidetään Ruotsin kuninkaan, Kaarle XI:n 19.9.1696 antamaa luotsilaitosasetusta, joka yhdisti eteläisen Suomen muun Ruotsin valtakunnan luotsilaitokseen. Asetuksen tavoitteena oli tukea Ruotsin suurvalta-aseman säilymistä Itämerellä. Siinä säädettiin luotsien velvollisuuksista sekä annettiin hallinnollisia määräyksiä.
Avovesi aikaan luotsien oli pysyttävä asemapaikoillaan valmiina luotsaamaan laiva kulloiseenkin määränpäähän. Matkat olivat monesti vaivalloisia ja raskaita sekä hengenvaarallisia, mutta mikäli luotsi ei täyttänyt velvollisuuttaan, odotti häntä raskaat vahingonkorvaukset tai kruunun laivan karrilleajosta jopa hengenmeno. Ulkomaille karannut luotsi oli henkipatto ja vapaata riistaa kaikille ilman edesvastuuseen joutumista.
Luotsien elämä on toki nykyisin hieman helpottunut sitten 1600-luvun lopun, mutta ammattia pidetään edelleen erittäin vaativana niin fyysisesti kuin henkisesti.
Luotsien elämästä ja historiasta voi lukea Harry Nymanin mainiosta kirjasta Uloimmalla rannalla – Luotsi- ja majakkamiesperheet asemayhdyskunnissaan. Syksyllä ilmestyy myös toinen aihetta sivuava teos. John Nurmisen Säätiö julkaisee 10.10.2016 juhlakirjat Miehet merellä – hetkiä luotsauksen historiasta luotsauksen 320-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.
Kirjoitus perustuu osin Finnpilot Pilotage Oy tiedotteeseen.
Kirjoitus perustuu osin Finnpilot Pilotage Oy tiedotteeseen.
 |
| Luotsivanhus kiikaroi merelle. Kuva: Soldan/SA-kuvat CC BY 4.0 |
 |
| Lypertö, Luotsiasema noin 1891. Kuva: Luotsi- ja majakkalaitoksen arkisto, Kansallisarkisto CC by 2.0 |
 |
| Lähikuvassa Katajanokanluodon (Skatakubben) luotsitupa kalliolla. Kuva: Luotsi- ja majakkalaitoksen arkisto, Kansallisarkisto CC by 2.0 |
 |
| Luotsit saapuvat Suggössä. Kuva Gustafsson/Sa-kuva CC by 4.0 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti