Pala purjehdushistoriaa: tiedonjyviä arkiston kätköistä – Nuorten Purjehdusseura

Nuorten Purjehdusseuran jäseniä työväenurheilua kuvaavien julisteiden kanssa, mitä ilmeisemmin Helsingin Työväentalossa, Paasivuorenkatu 5. Kuva: Viljo Berg, 1920–1929, Helsingin kaupunginmuseo, CC BY 4.0.

Olin lokakuun lopussa luennoimassa Helsingin Työväen Pursiseuran tilaisuudessa työväen purjehdusharrastuksesta ja sen organisoitumisesta Suomessa. Ilmiötä voidaan pitää ainutlaatuisena koko maailmassa, sillä työväenluokkaa harvemmin assosioidaan yläluokkaisena pidettyyn purjehdukseen ja siihen kiinteästi liittyvään sport-kulttuuriin. Huomionarvoista on, että ensimmäinen työväen pursiseura perustettiin Turkuun jo vuonna 1896, jonka jälkeen Oulu sai omansa vuonna 1912 ja Vaasa vuonna 1914. Helsinkiin työväenpurjehtijat perustivat oman seuransa vasta vuonna 1925.

Esitelmän jälkeen keskustelussa nousi esiin HTPS myöhäinen perustamisajankohta ja miksi purjehdusta ei harrastettu aiemmin työväenpiirissä Helsingin alueella sen organisoidussa muodossa.

Yksiselitteistä vastausta on vaikea antaa, mutta työväenurheilun järjestäytyminen alaosastomalleittain saattaa olla yksi selittävä tekijä, miksi pääkaupunki sai oman työläistaustaisen seuransa vasta 1920-luvulla. Olen löytänyt viitteitä esimerkiksi valokuvista, että maineikkaan Helsingin Ponnistuksen piirissä purjehdittiin kesäisin. On toki myös muistettava, että Helsingissä oli ruotsinkielinen työväenpursiseura, joka nykyisin tunnetaan HSK:na, mutta sen taustalla vaikutti enemmän wrightiläinen työväenliike, kuin sosialistinen työväenliike.

Yksi mahdollisuus on, että Helsingissä olisi ollut ennen HTPS:n perustamista myös joku muu työväenyhdistys, joka olisi organisoinut purjehdustoimintaa. TTPS:n historiaa kartoittaessani vastaani tuli seuran 50-vuotisjulkaisussa mielenkiintoinen tiedonjyvä. Erään jutun yhteyteen on kuin sattumalta jäänyt maininta toisesta helsinkiläisestä työväen pursiseurasta, Nuorten Soutu- ja Pursiseurasta HTPS:n lisäksi. Tasavuotisjulkaisu tietää kuitenkin kertoa, että ”Nuorten Soutu ja Pursiseura ei jaksanut – jouduttuaan vastatuuleen luovia suojaiseen satamaan, vaan ajautui ohjauskyvyttömänä karille.” Sama on voinut tapahtua myös monelle muulle toimintaansa aloittaneelle seuralle, josta ei ole jäänyt viitteitä lähdeaineiston marginaaleihin.

Kuin sattumana löysin eilen aivan muuta kuvaa etsiessäni Helsingin kaupunginmuseon kokoelmasta Viljo Bergin ottaman kuvan, jossa ryhmä nuoria miehiä kannattelee iskulausein koristeltuja kylttejä. Nuorukaisten iskulauseet kuuluttava työläisurheilun paremmuudesta, sen kaikkivoipaisuudesta ruumiinkulttuurin puolesta, sekä sen vahvistavasta voimasta luokkayhtenäisyyteen.

Liekö taustalla ollut nuoruuden into tai aatteellinen palo, mutta vastaavanlaisia kuvia ei ole TTPS:n tai HTPS:n kuvamateriaaleissa tullut vastaan. Mielenkiintoisinta kuvassa kuitenkin on, että nuoret kuuluvat mitä ilmeisemmin samaan karille ajautuneeseen seuraan, joka mainitaan TTPS:n juhlajulkaisussa. Näin ollen se olisi toinen maininta kyseisestä seurasta, josta jälkipolville on jäänyt kovin vähän tietoa. Olisi ollut mielenkiintoista tietää milloin kuva on tarkalleen ottaen otettu.

Nuorten Soutu- ja Pursiseurasta ei ole ainoa työväen urheiluseura tai purjehdusseura, josta on jäljellä vain satunnaisia tiedonmurusia. Esimerkiksi Viipurissa ehti toimia vain muutaman vuoden ennen toista maailmansotaa Viipurin Työväen Pursiseura, johon viitataan muutamia kertoja HTPS:n ja TUL:n aineistoissa. Sama pätee myös joihinkin porvarillisiin pursiseuroihin. Kadonneita seuroja saattaa siis olla enemmän kuin edellä mainitut.

Onko kenties blogin lukijoilla enemmän tietoa Nuorten Soutu- ja Pursiseurasta tai Viipurista toimineesta VTPS:sta? Keskustelua voi jatkaa täällä blogin puolella tai Purjeita kuivaamassa -facebooksivuilla.

Enemmän työväen purjehtijoista ja seuroista, sekä niiden keskinäisistä suhteista voi lukea ensi torstaina 19.11 ilmestyvästä Työväentutkimus 2015 -vuosikirjasta, josta löytyy vertaisarvioitu artikkelini Omalla kurssilla: Turun Työväen Pursiseuran toiminta ja tavoitteet ennen toista maailmansotaa. 

Purjehduskuvia historian hämärästä: Naiset ja purjehdus

Vera Eichholz ja Constanttin Grünberg purjehtimassa Eichholzien Tammettarella 1930-luvulla. Molemmilla henkilöillä on päässään Helsingfors Segelsällskapetin kapteenin lakit. Kannattaa huomioida myös Veran purjehdukseen soveltuva vaatetus, jonka somisteena on kravatti. Kuva: tuntematon valokuvaaja, Helsingin kaupungin museo, CC BY 4.0.

Vaikka tällä hetkellä olen uppoutunut valmistelemaan seuraavaa vertaisarvioitua artikkelia purjehduskilpailuista urheilutapahtumana, ei yksi aihe malta jättää minua rauhaan. Sivuainetutkielmani ulkopuolelle jäi eräs hyvin mielenkiintoinen teema: naiset ja purjehdus ennen toista maailmansotaa. Tehdessäni tutkimusta pursiseurojen tavoitteista maailmansotien välisenä aikana lähteissä tuli vastaan aina silloin tällöin naisia, joilla oli hyvin vahva asema pursiseuroissa niin purjehtijoina kuin taustavaikuttajina. Kysymyksenasettelun ja sivurajoituksen takia jouduin jättämään aiheen toistaiseksi, mutta toivon löytäväni jossain vaiheessa sopivan artikkelikokoelman aiheen käsittelyyn.

Selatessani Finnan tietokantaa löysin hienoja kuvia naisten purjehduksista eri aikakausilta. Kaikkia kuvia ei ollut mahdollista käyttää blogissani, mutta jaan ne Purjeita kuivaamassa -facebooksivuilla. Ohessa muutama todella hieno valokuva Turussa valmistetun Tammettaren kannelta ja kajuutasta. Vaikka naiset näkyvät huomattavasti miehiä harvemmin pursiseurojen kirjallisessa aineistossa, näyttäytyvät naiset sangen usein purjehduskuvissa. Näin ollen on hyvin mahdollista, että naisten vapaa-ajan purjehdushistoria on aiemmin luultua laajempi ja rikkaampi.

Lida Forselles, Eugen Eichhholz ja Constantin Grünbergin Irina-tytär purjehtimassa Eichholzien Tammettarella. Kuva: Constantin Grünberg, Helsingin kaupunginmuseo, CC BY 4.0.

Lida Forselles, Eugen Eichholz ja Constantin Grünberg Irina-tytärensä kanssa kahvilla Tammetaren kajuutassa. Tammetar oli Turussa 1916 rakennettu kaksimastoinen jooli, joka alun perin veistettiin tullilaitoksen käyttöön. Vene oli Eugen Eichholzin omistuksessa vuosina 1931–1937. Kuva: Veta Eichholz?, Helsingin kaupunginmuseo, CC BY 4.0.

Vapaa-ajanpurjehduksen historiaa painotuotteina: Purjehdus ja vapaa-aika - Turkulaiset pursiseurat vapaa-ajan vieton näyttämöinä 1918 - 1940

Ohessa hieman vanhempaa tekstiä blogin lukijoille. Purjehdus ja vapaa-aika – Turkulaiset pursiseurat vapaa-ajanvieton näyttämöinä vuosina 1918–1940 on kirjoitettu Centrum Balticumin järjestämään Itämeritutkijoiden foorumiin vuonna 2013 alustukseksi yhteen seminaarin teemasessioista.

Tutkin artikkelissani, miten purjehdusseurojen sosiaaliset rakenteet ja päämäärät vaikuttivat jäsenkunnan vapaa-ajanviettotapoihin? Artikkelin alkuperäisaineistona olen käyttänyt purjehdusseurojen arkistoja sekä aikalaismuistelmia.

Vaikka tekstin julkaisemisesta on kulunut jo muutama vuosi on se edelleen varsin ajankohtainen. Alustusteksti toimi myöhemmin sivuainetutkielmani pohjana, joka valmistui loppuvuodesta 2014. Toivottavasti saan sen piakkoin sähköiseen muotoon ja kaikkien luettavaksi. Sitä odottellessa voi tutustua Centrum Balticumin julkaisuun oheisen tekstin myötä.