Ulos kammiosta: Loki-kahvilassa: Kurkistus Loki-kahvilan tarjontaan venemessuilla 18.-19.2

Loki-kahvilan löydät Messukeskuksen eteläisen sisäänkäynnin aulasta toisesta kerroksesta ja tunnistat kuvan ilmapalloista. 

Venemessuviikko on mennyt vauhdikkaasti ja ohjelmaa on riittänyt myös muissa merellisissä kohteissa, kuten Merikeskus Forum Marinumissa. Hiihtolomakin on monissa perheissä edessä, mutta mikäli hiihtolomaviikko ei paina päälle, niin kannattaa suunnata matkansa kohti Vene 17 Båt -messuja ja Loki-kahvilaa. Vaikka mielenkiintoista ohjelmaa on ollut koko viikon ei toinen messuviikonloppu jää jalkoihin kulttuurisessa annissaan. Ohjelma Loki-kahvilassa jos suinkin mahdollista on entistä mielenkiintoisempi tänään lauantaina ja huomenna sunnuntaina kuin viime viikonloppuna.

Loki-kahvilan ohjelmassa on luvassa lauantaina puheenvuoro amiraali Nordenskjöldin meriseikkailuista, jonka aikana amiraali Juhani Kaskeala ja tietokirjailija Raoul Johnsson käyvät läpi 1700-luvulla eläneen amiraalin tapahtumarikkaita vaiheita maailman merillä. John Nurmisen Säätiö julkaisi syksyllä kirjan Amiraali Nordenskjöldin meriseikkailut, jonka pohjalta voin sanoa, että luvassa on suolanmakuisia hetkiä Loki-kahvilan lavalla.

Kiinnostavilta vaikuttavia puheenvuoroja ovat myös Riikka Alvikin "Kuinka ruotsalainen sotalaiva päätyi Helsingin hylkypuistoksi" ja Maria Grönroosin "Pohjolan kartan kiehtova menneisyys". Unohtaa ei sovi myöskään Miina Mäen ja Hannu Lehtosen "Itämeren suojelu ja kestävä kalastus" -dialogia.

Messupäivän lopuksi keskustellaan purjehduskulttuurista nuorten ihmisten näkökulmasta ja katsotaan Viaporin Tuoppi -dokumentti, joka on erittäin antoisa ja antaa hyvän näkökulman puuvenepurjehduksen nykytilaan.

Sunnuntaina 19.2 Loki-kahvila tarjoaa erityisesti lapsille ohjelmaa. Paikalla on Suomen merimuseon Laivakoira Vellu sekä lavalla solmu ja signaalilippu -työpajoja. Ehrensvärd-seuran järjestämässä ohjelmassa kuullaan, kuinka Amiraali Fredrik Henrik Chapman suunnitteli lukuisia aluksia Viaporin saaristolaivastoon, kuten purjehdittavan ja soudettavan tykkisluupin. Chapman kertoon tykkisluuppista Dianasta ja sen meriseikkailuista lapsille. Hänen kanssaan opetellaan myös Viaporin saaristolaivaston aluksilla tarvittavia taitoja, kuten solmujen tekemistä ja lipuilla tehtäviä signaalimerkkejä. Amiraali Chapmania esittää Ingemar Raukola.

Työpajojen lisäksi luvassa on myös Majakkaseuran puheenvuoro, joka ensimmäisenä viikonloppuna oli mukaansatempaava sekä Ilkka Karttusen puheenvuoro uudesta Miehet merellä teoksesta ja vanhoista valokuvista tarinankerronnan osana 320-vuotiaan Suomen luotsilaitoksen taipaleelta.

Mainittakoon, että myös purjeita kuivataan lauantaina puheenvuorossa "Työväenpurjehdus Suomessa 1800-luvulta 1960-luvulle" kello 15.00 alkaen.

Loki-kahvila löytyy Messukeskuksen eteläisen sisäänkäynnin aulasta toisesta kerroksesta ja on avoinna koko venemessujen ajan 10.-19.2.2017. Loki-kahvilan koko viikonlopun ohjelman löydät täältä.

Ulos kammiosta: Loki-kahvilassa: Kurkistus Vene 17 Båt -messujen tarjontaan.

Loki-kahvila löytyy Messukeskuksen eteläisen sisäänkäynnin aulasta ja se on avoinna koko venemessujen ajan 10.-19.2.2017.

Vene 17 Båt -messut aukeavat huomenna perjantaina. Ei ole kysymystäkään siitä, että messujen kiinnostavin kohde merikulttuurin näkökulmasta on ehdottomasti John Nurmisen Säätiön Loki-kahvila, jossa Loki-palvelu rantautuu elävään elämään internetin ihmeellisestä maailmasta. Loki on John Nurmisen Säätiön toteuttama kaikille avoin merellinen palvelu, joka kokoaa kartalle merenkulkijoiden jakamia tarinoita, retkikohdevinkkejä, merellisiä palveluntarjoajia sekä monipuolista tietoa merikulttuurista ja -historiasta. Meren asiantuntijoiden, kuten merimuseoiden, ohella kuka tahansa rekisteröitynyt käyttäjä voi kiinnittää Lokin kartalle oman tarinansa. Rekisteröityminen sekä merkintöjen lisääminen on ilmaista ja karttaa voi tutkailla maksutta myös ilman rekisteröitymistä. Loki-palvelu löytyy osoitteesta www.lokistories.fi .

Loki perustuu karttapohjaan, jonka kautta käyttäjä löytää mielenkiintoisia tarinoita ja muuta materiaalia liittyen Itämereen, merikulttuuriin ja historiaan. Mukana on myös tutustumisen arvoisia retkikohteita. Palvelu lanseerattiin sen nykyisessä muodossa viime keväänä ja se on tämän jälkeen ollut kovassa käytössä. Palvelusta löytyy jo satoja merkintöjä, jotka ovat toinen toistaan mielenkiintoisempia. Lokimerkintöjä ovat kartalle laittaneet niin merimuseot, Yleisradio kuin pursiseurat. Internet ei kuitenkaan pysty täyttämään merikulttuurista kiinnostuneiden sosiaalista ulottuvuutta loputtomiin ja näin ollen on hyvä, että John Nurmisen Säätiö tarjoaa kaikille Itämerestä sen luonnosta ja kulttuurista kiinnostuneille mahdollisuuden kohdata kasvoikkain.

"Kiinnostus ja ihastus Loki-kahvilan ohjelmaa kohtaan on ollut jo etukäteen ilahduttavan suurta. Täytyyhän yhteisön tavata aina välillä kasvokkainkin - kuka tietää, vaikka Loki-kahvilasta tulisi tulevaisuudessa pysyvä toimintamuoto digitaalisten kanaviemme rinnalle", iloitsee Lokin projektipäällikkö Anna Herlin John Nurmisen Säätiöstä.

Loki-kahvilan ohjelma on ylitsepursuava ja ohjelman myötä saa vastauksen mm. seuraaviin kysymyksiin: Minne tulevana kesänä kannattaa veneillä? Entä millaisia uskomuksia ja myyttejä vanhoihin karttoihin liittyy? Millaista oli amiraalin elämä 1700-luvulla? Ehdimmekö vielä pelastaa Itämeren?

Kahvia vai teetä? Loki-pavelu tarjoaa tietoa ja kulttuuria Itämeren piiristä.

Viikon aikana on esillä niin paljon mielenkiintoisia aiheita, että kahvilassa voisi istua vaikka koko viikon ja mikä parhainta Loki-kahvilan ohjelmistossa on myös paljon lapsille suunnattua toimintaa. Merikulttuuri ei ole vain harmaiden merikarhujen ja pölyn keskellä työskentelevien merihistorioitsijoiden yksinoikeus. Loki-kahvilassa järjestetään solmu- ja signaalilippu -oppipajoja sekä satuhetkiä. Lapsille suunnattua ohjelmaa on erityisesti perhepäivänä 19.2. Yksittäisenä nostona voi mainita, että samana päivänä Suomen merimuseon Laivakoira Vellu on paikalla kello 10-16.

On lähes oikeusmurha, että teen nostoja ohjelmasta, koska Loki-kahvilan ohjelma on niin mielenkiintoinen kaikkinensa. Tästä huolimatta ajattelin kuunnella seuraavat puheenvuorot itse ensimmäisen viikonlopun aikana:

Perjantaina 10.2 kello 14.30-15.00 Eero Ehanti Suomen kansallismuseon konservointiyksikköstä kertoo vuonna 1788 uponneen Kronprins Gustav Adolfin hylyn ja tykkien kohtalosta. Yksi tykeistä nostettiin merenpinnalle ja konservoitiin näyttelykuntoon. Minkälainen on tämän vaikuttavan esineen elinkaari? Mitä valurautaiselle jättiläiselle tapahtui meressä vuosisatojen kuluessa? Mitä vaadittiin, jotta se säilyy sekä meidän että tulevien sukupolvien iloksi? Ja miksi tämä kaikki on tärkeää? Esitelmä avaa merihistoriaa aivan uudella tavalla ja odotan sitä suurella mielenkiinnolla.

Toinen perjantain mielenkiintoisimmista puheenvuoroista on eittämättä S/Y Belmonttiin liittyvä tiedotustilaisuus, joka alkaa kello 15.00. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta s/y Belmontin ja Hjallis Harkimon maailmanympäripurjehduksen kotiinpaluusta. Tämä purjehdus on edelleen yksi suomalaisen purjehdushistorian merkittävimmistä saavutuksista. Joakim Hilden (Belmont / Jahti Oy) ja Hjallis Harkimo ovat luvanneet kertoa, mitä kaikkea Swan-veneen juhlavuoteen mahtuu ja mitä juhlavuosi merkitsee purjehtijalegendalle.

Aallot pyyhkivät S/Y Belmontin täkkiä.

Lauantaina 11.2 esille nostaisin erityisesti kello 11.15 alkavan Professori Jyri Seppälän ja tutkija Merja Saarisen puheenvuoron ”Millainen on sinun Itämeri-jalanjälkesi?” Seppälä ja Saarinen esittelevät uutta Itämeri-laskuria sekä kertovat, minkälaiset valinnat vaikuttavat Itämeri-jalanjälkeen ja miten omaa Itämeri-jalanjälkeä voi pienentää. Esityksestä voi varmasti poimia monia hyviä vinkkejä arkeen, sillä Itämeri on meidän yhteinen huolenaiheemme!

Merihistorian puolelta kiinnostava puheenvuoro tulee Turusta. Kello 15.00-15.30 Merikeskus Forum Marinumin amanuenssi Jarmo Saarinen kertoo Kultaranta-veneiden historiasta. Esitys on varsin ajankohtainen, sillä messuilla on esillä Kultaranta I ja II, jonka lisäksi tämän vuoden aikana Forum Marinumissa avautuu presidenttien veneistä kertova näyttely.

Mielenkiintoinen on myös puheenvuoro kartoista kulttuurin peilinä: ”Mitä vanhat kartat kertovat Itämerestä” - esityksen aikana tietokirjailija Marjo T. Nurminen ja John Nurmisen Säätiön asiamies Annamari Arrakoski-Engardt keskustelevat Nurmisen tulevan kirjan aiheesta, Itämeren kartan historiasta. Nurmisen aikaisempi kirja Maailma piirtyy kartalle oli huikea luku kokemus visuaalisen ilotulituksen lisäksi, joten tulevalta kirjalta odotan paljon.

Sunnuntaina on ilo kuunnella puolilta päivin ”Majakkaseuran talkootarinoita”, jossa Suomen Majakkaseura – Finlands fyrsällskap ry:n jäsenet kertovat Majakkaseuran kunnostusprojekteista. Tämän jälkeen on hyvä kuunnella myös ”Meri hädässä – vieläkö ehdimme pelastaa Itämeren?” –puheenvuoron, jossa Itämeren suojelun superstarat Marjukka Porvari John Nurmisen Säätiöstä, Seppo Knuuttila SYKE:stä ja Markku Ollikainen, Helsingin yliopistosta pohtivat Itämeren mahdollisuuksia ja vastaavat yleisön kysymyksiin.

Allekirjoittanut on myös viikonloppuna, jopa kolmeen otteeseen, turisemassa purjehdus- ja veneilykulttuurin historiasta. Jos blogin lukijoita kiinnostaa näkökulmat huvipurjehduksen historiaan ja Naantalin Purjehdusseuran satavuotinen historia, olette mitä tervetulleimpia Loki-kahvilaan perjantaina kello 16.00, lauantaina kello 16.00 sekä sunnuntaina kello 15.00.

Viikon ohjelma Loki-kahvilassa ei häviä ensimmäisen viikonlopun esityksille, päinvastoin. Tarjolla on puuvenekulttuuria, jäänmurtajia sekä muuta kiinnostavaa, mutta palaan näihin aiheisiin myöhemmin. Kaiken kaikkiaan Loki-kahvilan monipuolinen ohjelma on osoitus suuresta kiinnostuksesta suomalaista merikulttuuria kohtaan. Se on myös hyvä esimerkki siitä, kuinka monipuoliset lähtökohdat Itämeri ja sen rannikko antavat erilaisille lähestymistavoille kulttuurin ja muun tutkimuksen saralla. Kymmenen päivän ajan Loki-kahvila tarjoaa toinen toistaan mielenkiintoisempaa ohjelmaa ja jos sattuu asumaan pääkaupunkiseudulla, kannattaa käydä kuuntelemassa esitykset vaikka joka päivä.

Loki-kahvila löytyy Messukeskuksen eteläisen sisäänkäynnin aulasta. Kahvila on avoinna koko venemessujen ajan 10.-19.2.2017. Lokikahvilan ohjelma kokonaisuudessaan löytyy täältä.

Katse horisonttiin: Mitä alkuvuosi 2017 tuo tullessaan?

Purjevene Porkkalan vesillä noin 1915. Kuva:Museovirasto, Historian kuvakokoelma, CC BY 4.0.

Suomen juhliessa satavuotista taivaltaan historian käyttö mediassa on lisääntynyt huomattavasti. Samalla esille tuodaan jos jonkinlaista historiatapahtumaa, jotka ovat toinen toistaan kiinnostavampia. Suurin osa tapahtumista liittyy todennäköisesti tavalla tai toisella Suomen historian kipupisteisiin: vuoteen 1917 sekä talvi- ja jatkosotaan, mutta varmasti toisenlaisiakin näkökulmia otetaan esille.

Merihistorian kannalta tuleva alkuvuosi on varsin mielenkiintoinen. Lähtölaukaus vuoden tapahtumiin oli ilman muuta Tieteen päivien yhteydessä järjestetty Suomi Saarena! -luentosarja, jonka esiintyjäkaarti oli varsin monipuolinen.

Tieteen päivät on suurelle yleisölle suunnattu, kaikki tieteenalat kattava tiedetapahtuma, jossa eri alojen tutkijat kertovat laaja-alaisesti tieteestä ja tutkimuksesta sekä tieteen mahdollisuuksista. Kahdelle päivälle jakautunut Suomi Saarena! –luentosarja tarjosi tätä varmasti. Torstaina 12.1. Kansalliskirjastossa pohdittiin merihistoriaa karttojen, hylkyjen, utopioiden, luonnon ja satamien kautta. Perjantaina 13.1. Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa taas käytiin läpi jäänmurron historiaa. Torstain tapahtuman esiintyjät ja aiheet löytyvät Tieteen päivien sivuilta tästä, ja perjantain ohjelma tästä.

Tieteen päivillä puhuttiin myös jäänmurrosta. Kuvassa Suomen ensimmäinen jäänmurtaja J/M Murtaja Eteläsatamassa Katajanokan edustalla. Taustalla Uspenskin katedraali ja Rahapaja. Murtaja saapui Helsinkiin huhtikuussa 1890. Kuva: Daniel Nyblin, Helsingin kaupunginmuseo, CC BY 4.0.

Oman osansa merihistoriasta kiinnostuneille antaa perinteisesti myös Vene 17 Båt –messut, jotka järjestetään 10.-19.2.2017 Messukeskuksessa Helsingissä. Messujen ehdottomasti mielenkiintoisin kohde merihistorian kannalta on tänä vuonna Loki-kahvila, joka löytyy Messukeskuksen eteläisen sisäänkäynnin aulasta. Kahvilan toiminnasta vastaa John Nurmisen Säätiön Loki-palvelu, joka rantautuu internetistä ihmisten pariin messujen ajaksi. Loki-kahvilan tarjoama ohjelma on erittäin laaja, mielenkiintoisia puhujia on paljon ja ohjelmaa on tarjolla koko viikon. Kahvilan ohjelman löytää kokonaisuudessaan John Nurmisen Säätiön sivuilta tästä.

Messujen yhteydessä järjestetään myös perinteeksi muodostunut SPV:n Symposium, joka tänä vuonna kulkee nimellä Sailing Team Finland Symposium ja sen osallistujamaksuilla tuetaan suomalaisia olympiapurjehtijoita. Vaikka tämän vuoden Symposiumin puheenvuorot ovat keskittyneet huippu-urheiluun, saattaa ainakin ensimmäinen paneeli Äärirajoilla tarjota mielenkiintoista kuultavaa valtameripurjehduksen vaiheista. Paikalla ovat puhumassa olympiavoittaja ja Volvo Ocean Race -purjehtija Thomas Johanson, yksipurjehtija Ari Huusela ja Hjallis Harkimo. Lisätietoja tapahtumasta löydät tästä.

Edellisten lisäksi mielenkiintoista ohjelmaa ovat menneinä vuosina tarjonneet myös Mahogany Yachting Society ry, Puuveneveistäjät ry sekä Suomenlahden Puuveneilijät omilla osastoillaan.

Sailing Team Finland Symposiumin ohjelma.

Venemessujen jälkeen maaliskuusta on tarjolla useita mielenkiintoisia tapahtumia. Merihistorian päivät Kotkassa ovat varmasti laajin tapahtuma, mutta unohtaa ei kannata myöskään Turun yliopiston yleisen historian oppiaineessa toimivan Tiedepiirin ja John Nurmisen Säätiön järjestämää Matkojen, maantieteen ja kartografian historiaa -seminaaria ja Forum Marinumissa järjestettävää Göran Schildtin 100-vuotis syntymäpäivää.

Matkojen, maantieteen ja kartografian historiaa –seminaari järjestetään torstaina 16.3.2017 klo 10–16 John Nurmisen Säätiön tiloissa Pasilassa. Päivän ohjelma koostuu kahdesta pidemmästä esitelmästä sekä monista lyhyistä tutkimusesittelyistä. Maaliskuussa Helsingissä järjestettävän seminaarin päämääränä on koota yhteen eri alojen tutkijoita, aktiivisia harrastajia ja keräilijöitä, joiden yhteisenä kiinnostuksen kohteena ovat menneisyyden matkat, matkailijat, heidän työnsä ja kokoelmansa. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta Suomessa eri aloilla ja tahoilla tehtävästä tutkimuksesta sekä tutustua muihin tutkijoihin ja aihepiiristä kiinnostuneisiin.

Merihistoriapäivät Kotkassa 24.-26.3.2017. Kuvassa puutavaran lastausta Kotkan redillä s/s Manfred-nimisessä aluksessa 1930-luvulla. Kuva: Museovirasto. Suomen Merimuseon kuvakokoelmat.  

Merihistorian päivät 2017 – Suomi saarena – Finland som en ö – Finland as an Island järjestetään Merikeskus Vellamossa Kotkassa 24.-26.3.2017. Suomen merihistoriallinen yhdistys ja Suomen meriarkeologian seura järjestävät tapahtuman yhteistyössä Suomen merimuseo kanssa ja kuten nimestäkin voi arvata on teemana tällä kertaa Suomi saarena.

Kolmipäiväinen Merihistorian Päivät -seminaari kokoaa yhteen merihistoriasta, meriarkeologiasta, merietnologiasta ja laivahistoriasta koostuvat tutkijat ja alan harrastajat. Kansainvälisen seminaarin teema kiteyttää merellisten yhteyksien merkitystä maamme yhteiskunnalliselle, taloudelliselle ja henkiselle kehitykselle. Alustajiksi ovat lupautuneet professori Isaac Land (Indiana State University), professori Robert Lee (University of Liverpool) sekä enhetschef Lars Einarsson (Kalmar Läns Museum). Laajempi seminaarin ohjelma löytyy tästä.

Merikeskus Forum Marinumin alkuvuosi on täynnä tapahtumia. Helmi-, maaliskuussa museossa avataan kaksi näyttelyä ja Töissä merellä –luentosarja alkaa. Toinen näyttelyistä on lapsille suunnattu Ahvenanmaan merenkulkumuseon tuottama näyttely "Matkalla Chiiffin ja Sally Jonesin kanssa" ja toinen ”Göran Schildt humanistivalokuvaajana”. Molemmista näyttelyistä juttua niiden avauduttua.

Matkalla Chiiffin ja Sally Jonesin kanssa juliste. (Forum Marinum)

Vauhdikkaan kevään jälkeen kesä tuo oman osansa merihistorian teemoihin. Heinäkuussa on Tall Ship Race -tapahtuma Kotkassa ja Turussa, jonka lisäksi Turussa järjestetään myös Suomi 100 vuotta juhlaregatta heinäkuun päätteeksi, mutta palaan näihin teemoihin myöhemmin. Monta muutakin mielenkiintoista tapahtumaa mahtuu vielä Suomen satavuotisjuhlavuoteen kuten Naantalin Purjehdusseuran satavuotishistorian julkaiseminen elokuussa. Näistä kuitenkin enemmän tuonnempana.

Göran Schildt 100 -juliste (Forum Marinum)

Loki-palvelu tuo merellisen kulttuuriperinnön digitaaliaikaan

Loki-verkkopalvelu on suunniteltu toimimaan niin mobiili kuin perinteisellä käyttöjärjestälmäalustalla. Sen käyttö on suunniteltu mahdollisimman helpoksi ja se on ilmaista.

Torstaina Forum Marinumin näyttelyavajaisten yhteydessä julkistettiin uusi merellinen verkkopalvelu Loki. Yhteisöllinen ja maksuton suurelle yleisölle suunnattu palvelu esittelee merellisiä kuvia, videoita, retkikohteita ja tarinoita kuljettaen käyttäjänsä niiden äärellä helppona ja mukavana kokemuksena, ajasta tai paikasta riippumatta. Myös Purjeita kuivaamassa -blogilla on ollut näppinsä pelinsä alustaa kehitettäessä.

Palvelu on toteutettu John Nurmisen säätiön, Merikeskus Forum Marinumin, Ahvenanmaan merenkulkumuseon, Rauman merimuseon ja Suomen merimuseon yhteistyönä. John Nurmisen säätiön asiamies Annamari Arrankoski-Engardtin mukaan ”Loki on kaikille avoin kohtaamispaikka sekä tarinoiden selailua että jakamista varten. Jokainen käyttäjä voi lisätä kartalle omat merelliset tarinansa. Lokista löytyy lisäksi museoiden ja muiden meren asiantuntijoiden tuottamia, merelliseen kulttuuriperintöön liittyviä, sisältöjä sekä parhaat retkikohdevinkit Suomen rannikoilta ja saaristosta. Ensimmäiset kohteet sekä merkinnät ovat jo kartalla ja lisää julkaistaan läpi kesän”

Loki-sivusto toimii sosiaalisen median tavoin ja sen toiminnoissa on paljon olemassa olevia palveluita hyödyntäviä rajapintoja. Käyttäjät voivat jakaa omia merellisiä kokemuksiaan ja muistojaan sanallisesti sekä kuvien ja videoiden muodossa. Ensimmäiset lokimerkinnät ovat muun muassa suomalaisten merimuseoiden ja Yle Elävän arkiston tekemiä. Museoiden ja muiden merellisten tahojen ohella kuka tahansa palveluun kirjautunut meren ja saaristokulttuurin ystävä voi kiinnittää Lokin kartalle oman tarinansa. Loki palvelee suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi sekä sisältää kaksi vaihtoehtoista karttanäkymää meriväylineen.

Yksi parhaimmista esimerkeistä henkilökohtaisesta Loki-merkinnästä on puolustusvoimien vanhan komentajan, amiraali Juhani Kaskealan muisto Algebran opiskelua tykkivene Klas Hornin miehistöskanssissa. Tarinassaan Kaskeala palaa aikoihin ennen palvelustaan Suomen puolustusvoimissa. Taitavana sanansäilän heiluttajana tunnettu amiraali luotsaa kertomuksen läpi 1900-luvun aina Turun Meriupseerikerholle, jolloin Klas Hornista oli jäljellä vain sen päällikön salongin upea sisustus. Vielä aluksen purjehtiessa Kaskeala oli saanut salongissa ensimmäisen palkkakuorensa merikapteeni Arvo W. Laineelta, mutta vuosia myöhemmin hän omien sanojensa mukaan sai "vielä palkkakuorta paremman palkinnon."

Loki-palvelun avaussivu, josta pääsee tutkimaan merellistä kulttuuriperintöä digitaalisessa muodossa

John Nurmisen säätiön lisäksi palvelua ovat olleet kehittämässä museot ympäri Suomea. Panoksensa hankkeeseen ovat antaneet Merikeskus Forum Marinum Turusta, Ahvenanmaan merenkulkumuseo, Rauman merimuseo ja Suomen merimuseo Kotkasta. Lokin yksi keskeisimmistä tehtävistä on pidentää ja syventää museokäyntiä. Loki-merkintöjen kautta rikastetaan museovierailua ja tarjotaan tietoa museoiden esineistöstä ja kohteista. Jakamalla arkistokuvamateriaalia muista rajapinnoista ja palveluista syvennetään museovieraan tietoutta menneestä elämästä. Palvelun kautta löytyvät myös museoiden aukioloajat. Uusi palvelu tarjoaa käytännössä rajattomat mahdollisuudet jakaa informaatiota niin museoiden kuin muiden toimijoiden kulttuuriperinnöstä. Palvelu on oiva tapa jakaa ja popularisoida tutkimushankkeiden tuloksia suurelle yleisölle. Loki-hankkeen tavoitteena on saada palvelulle 10 000 vierailijaa kesän aikana.

Loki-palvelun taustalla on John Nurmisen Säätiön pitkäjänteinen Loki-hanke, joka on vuodesta 2013 tarkastellut kulttuuriperintökenttää digitalisaation tuomien mahdollisuuksien läpi, tavoitteenaan tuoda merellinen kulttuuriperintö suuren yleisön luo useammin, helpommin ja rikkaammin. Hankkeellaan John Nurmisen Säätiö on pyrkinyt varmistamaan, että ihmisen suhde omaan kulttuuriperintöön ja ympäristöön pysyy elinvoimaisena. Loki on tarkoitus laajentaa vaiheittain palvelemaan koko kulttuurikenttää: sen toimijoita sekä sen kuluttajia eli suurta yleisöä – kulttuuriperinnön varsinaisia omistajia. Palvelun ovat rahoittaneet Jane ja Aatos Erkon Säätiö sekä Jenny ja Antti Wihurin rahasto. Purjeita kuivaamassa -blogistin Loki-merkinnät löydät kätevästi tästä.

Loki-palvelun tunnet tästä merkistä. Purjeita kuivaamassa -blogin oikeassa yläkulmassa olevaa logoa klikkaamalla pääset tutustumaan blogistin Loki-merkintöihin.

Ulos kammiosta: Merikarttoja, -kirjoja ja Itämeren suojelua: Kurkistus Vene 16 Båt -messujen tarjontaan.

John Nurmisen säätiön karttoja esillä viime syksynä Helsingin kirjamessuilla

Tänään alkavien Vene Båt -messujen ohjelmasta haluan nostaa esiin vielä yhden näytteilleasettajan, jonka messutarjontaan kannattaa ehdottomasti tutustua. John Nurmisen Säätiö esittelee toimintaansa messujen aikana useammassa kohteessa.

Venemessujen ajan Messukeskuksen Lasigalleriassa on esillä säätiön karttanäyttely, jossa vieraat voivat tutustua Suomenlahden merikorttien historiaan. Esillä on muun muassa harvinaisia Waghenaerin merikortteja 1500-luvun lopulta. Kartoissa kuvataan Suomenlahtea ja esimerkiksi vuonna 1592 julkaistussa Suomenlahden kartassa kuvataan reitti Viipurista Ahvenanmerelle. Kartoissa hahmottuu mielenkiintoisesti se, että Suomen rannikkoa pidettiin ihmeellisenä, vieraana ja vaarallisena. Sen lukuisat saaret ja monet karit aiheuttivat taivastelua ja pelonsekaista kunnioitusta. Vuosien varrella satoja, jopa tuhansia laivoja on haaksirikkoutunut rannikollemme. Erityistä ihmetystä aiheutti aikanaan Turkuun johtavan väylän varrella ollut Seylstein, jonka läheisyydessä kompassi villiintyi ja vain pyöri pyörimistään rauhoittuen vasta mailin päästä kohteesta.

Kartat kertovat omaa tarinaansa menneisyydestä ja merenkäynnin saloista. John Nurmisen säätiö tekee merihistorian ja merikulttuurin eteen aktiivista työtä, jotta taideteoksien vertaiset merikartat löytäisivät tiensä niistä kiinnostuneiden ihmisten luo. Yhtenä osoituksena tästä on säätiön viime syksynä julkaistu Marjo T. Nurmisen kirja Maailma piirtyy kartalle, joka on saanut kirjakritiikeissä ylistäviä sanoja.

Olen saanut useaan otteeseen tutustua säätiön karttakokoelman monipuolisuuteen ja joka kerta täytyy ihmetellä, kuinka hienoja ne ovat. Viimeksi karttoja sai ihastella Helsingin kirjamesuilla ja Merikeskus Vellamossa. On uskomatonta, kuinka ajan henki ruumiillistuu karttojen kuvitukseen, olivat ne sitten isoja tai pienen pieniä. Jos karttoja vertaa nykymerikorttiin, voi päätyä siihen loppupäätelmään, että nykyisin käytäntö on ajanut koristeellisuuden edelle. Meriturvallisuuden kannalta näin on parempi, mutta mitäköhän nykykartta kertoo meistä 500 vuoden päästä?

Karttanäyttelyn lisäksi säätiön messuosastolla voi tutustua säätiön kustantamiin tietokirjoihin ja puskaradion mukaan niitä voi ostaa messujen ajan normaalia edullisimmin hinnoin. Viime keväänä julkaistun Eero Lehtisen Suomalaiset sankaripurjehtijat – Kahvelipurjeista skiffeihin arvostelun löydät täältä ja Marjo T. Nurmisen syksyllä julkaistun Maailma piirtyy kartalle – tuhat vuotta Euroopan kulttuurihistoriaa –teoksen esittelyn täältä. Kirja on arvioitu useissa medioissa kuten: Helsingin Sanomissa, Geographicalissa, Library Journalissa ja Agricola -historiaverkossa.

John Nurmisen säätiö ei ole keskittynyt vain menneeseen vaan on myös tukevasti nykypäivässä ja tulevaisuudessa. Messuilla voi tutustua säätiön Puhdas Itämeri -hankkeisiin ja työhön Itämeren pelastamiseksi. Meriluonnonsuojelun lisäksi messuosastolla esitellään Loki-verkkopalveluhankkeen etenemistä ja tulevaisuuden näkymiä. Säätiö on mukana myös 3.-5. -luokkalaisille järjestettävillä koululaiskierroksilla. Koululaiset kiertävät messuilla maanantaina 15.2., tiistaina 16.2 ja keskiviikkona 17.2.2016.

John Nurmisen säätiön messuosasto löytyy kohteesta 4b41 ja merikarttanäyttely Lasigalleriasta.