Minna Canth ja purjehdus: Mutta mitäs tapahtui meille rouville sillä aikaa kuin miehemme olivat purjeita kuivaamassa?

Tänään 19.3 vietetään Minna Canthin ja tasa-arvon päivää. Minna Canth oli 1800-luvulla elänyt kirjailija, joka tunnetaan erityisesti naisasiakysymyksen ja köyhien aseman keskustelun avaajana. Kirjailijana hän raivasi tietä suomalaisen tasa-arvoisen kansalaisyhteiskunnan syntymiselle. Parhaiten hänet tunnetaan näytelmistään Työmiehen vaimo, Köyhää kansaa, Kovan onnen lapsia, Sylvi ja Papin perhe, mutta harva muistaa, että Canth sivusi tuotannossaan välillisesti myös purjehdusta kirjoituksessa Mutta mitäs tapahtui meille rouville sillä aikaan kuin miehemme olivat purjeita kuivaamassa? Kirjoitus ilmestyi Uuden Kuvalehden ensimmäisessä numerossa vuonna 1891.

Minna Canthin tarina on pisteliäs vastakirjoitus Juhani Ahon Purjeita kuivaamassa lastulle. Se leikittelee  ajatuksella, mitä tapahtui sinä aikana kun miehet olivat salaa pujahtaneet purjehduksen paheelliseen maailmaan ja kaupungin iloihin.

Juhani Ahon Purjeita kuivaamassa lastu julkaistiin vuonna 1891 osana ensimmäistä Lastuja-kokoelmaa, mutta se oli julkaistu jo tätä ennen sanomalehdessä, kuten huomattava osa hänen lastuistaan. Purjeita kuivaamassa kertoo kahdesta naimisissa olevasta miehestä, jotka haikailevat purjehtimaan ja pois perheidyllistä ainakin hetkeksi. Vaikka kertomus on varsin kevyt ja humoristinen, voi sen takaa löytää heijastumia yhteiskunnan tilasta sekä naisten ja miesten välisestä vastakkainasettelusta niin urheilun kuin elämänkin piirissä. Lastusta käy hyvin ilmi, ettei purjehtimista ajateltu naisten harrastukseksi vielä 1800-luvun lopulla. Kuvaavaa on, että Aho vuodatti tuntojaan lastuun seuraavasti:

"Mutta samalla ajattelimme myöskin, että me onnettomuudeksemme olimme naimisissa molemmat, että meillä oli nuoret kauniit rouvat, jotka meitä >>äärettömästi>> rakastivat, mutta jotka eivät rakastaneet purttamme. Joka tilaisuudessa koettivat he häntä halventaa ja alkoivat haukotella, kun me puhuimme purjehtimisesta. Ja jos emme heti kohta lakanneet, niin tulivat he pisteliäiksi ja ivallisiksi ja tekivät viittauksia miesten pienistä passioneista."

Ja pian hän jatkaa: "Enkä minä saanut mitenkään vaimoani vakuutetuksi siitä, että voinhan silti rakastaa häntä, jos rakastan purjehtimistakin."

Lastun edetessä käy ilmi, että miehet vaimojensa huomaamatta livahtavat salaa veneelle taskut täynnä  tulitikkuja ja tupakkaa suunnaten matkansa kohti järven selkää ja kaupunkia. Vaikka seuraavana päivänä miehet saapuvat kotirantaan soutaen ja katuvina pistää Minna Canth vastakirjoituksessaan paremmaksi: Naisilla on sillä aikaa ollut oma "viaton" seikkailunsa. Minna Canthin vastakirjoituksen Mutta mitäs tapahtui meille rouville sillä aikaa kuin miehemme olivat purjeita kuivaamassa? voi kokonaisuudessaan lukea Kansalliskirjaston digitoitujen aineistojen kautta.

Nykyisin purjehtiminen on tasa-arvoistunut ja esimerkkeinä tästä voidaan pitää Suomen  naisten menestystä Lontoon olympiavesillä vuonna 2012 ja kansainvälisen naisjoukkueen osallistumista Volvo Ocean Race -maailmanympäripurjehduskilpailuun. Esimerkeistä huolimatta laji on vielä kovin miesvoittoinen, mutta tulevaisuus on varmasti tasa-arvoisempi.

Purjehduskuvia historian hämärästä: Naiset ja purjehdus

Vera Eichholz ja Constanttin Grünberg purjehtimassa Eichholzien Tammettarella 1930-luvulla. Molemmilla henkilöillä on päässään Helsingfors Segelsällskapetin kapteenin lakit. Kannattaa huomioida myös Veran purjehdukseen soveltuva vaatetus, jonka somisteena on kravatti. Kuva: tuntematon valokuvaaja, Helsingin kaupungin museo, CC BY 4.0.

Vaikka tällä hetkellä olen uppoutunut valmistelemaan seuraavaa vertaisarvioitua artikkelia purjehduskilpailuista urheilutapahtumana, ei yksi aihe malta jättää minua rauhaan. Sivuainetutkielmani ulkopuolelle jäi eräs hyvin mielenkiintoinen teema: naiset ja purjehdus ennen toista maailmansotaa. Tehdessäni tutkimusta pursiseurojen tavoitteista maailmansotien välisenä aikana lähteissä tuli vastaan aina silloin tällöin naisia, joilla oli hyvin vahva asema pursiseuroissa niin purjehtijoina kuin taustavaikuttajina. Kysymyksenasettelun ja sivurajoituksen takia jouduin jättämään aiheen toistaiseksi, mutta toivon löytäväni jossain vaiheessa sopivan artikkelikokoelman aiheen käsittelyyn.

Selatessani Finnan tietokantaa löysin hienoja kuvia naisten purjehduksista eri aikakausilta. Kaikkia kuvia ei ollut mahdollista käyttää blogissani, mutta jaan ne Purjeita kuivaamassa -facebooksivuilla. Ohessa muutama todella hieno valokuva Turussa valmistetun Tammettaren kannelta ja kajuutasta. Vaikka naiset näkyvät huomattavasti miehiä harvemmin pursiseurojen kirjallisessa aineistossa, näyttäytyvät naiset sangen usein purjehduskuvissa. Näin ollen on hyvin mahdollista, että naisten vapaa-ajan purjehdushistoria on aiemmin luultua laajempi ja rikkaampi.

Lida Forselles, Eugen Eichhholz ja Constantin Grünbergin Irina-tytär purjehtimassa Eichholzien Tammettarella. Kuva: Constantin Grünberg, Helsingin kaupunginmuseo, CC BY 4.0.

Lida Forselles, Eugen Eichholz ja Constantin Grünberg Irina-tytärensä kanssa kahvilla Tammetaren kajuutassa. Tammetar oli Turussa 1916 rakennettu kaksimastoinen jooli, joka alun perin veistettiin tullilaitoksen käyttöön. Vene oli Eugen Eichholzin omistuksessa vuosina 1931–1937. Kuva: Veta Eichholz?, Helsingin kaupunginmuseo, CC BY 4.0.