"Olisin mielummin purjehtimassa, mutta talvellakin täytyy tehdä jotain."

torstai 19. maaliskuuta 2015

Minna Canth ja purjehdus: Mutta mitäs tapahtui meille rouville sillä aikaa kuin miehemme olivat purjeita kuivaamassa?




Tänään 19.3 vietetään Minna Canthin ja tasa-arvon päivää. Minna Canth oli 1800-luvulla elänyt kirjailija, joka tunnetaan erityisesti naisasiakysymyksen ja köyhien aseman keskustelun avaajana. Kirjailijana hän raivasi tietä suomalaisen tasa-arvoisen kansalaisyhteiskunnan syntymiselle. Parhaiten hänet tunnetaan näytelmistään Työmiehen vaimo, Köyhää kansaa, Kovan onnen lapsia, Sylvi ja Papin perhe, mutta harva muistaa, että Canth sivusi tuotannossaan välillisesti myös purjehdusta kirjoituksessa Mutta mitäs tapahtui meille rouville sillä aikaan kuin miehemme olivat purjeita kuivaamassa? Kirjoitus ilmestyi Uuden Kuvalehden ensimmäisessä numerossa vuonna 1891.

Minna Canthin tarina on pisteliäs vastakirjoitus Juhani Ahon Purjeita kuivaamassa lastulle. Se leikittelee  ajatuksella, mitä tapahtui sinä aikana kun miehet olivat salaa pujahtaneet purjehduksen paheelliseen maailmaan ja kaupungin iloihin.

Juhani Ahon Purjeita kuivaamassa lastu julkaistiin vuonna 1891 osana ensimmäistä Lastuja-kokoelmaa, mutta se oli julkaistu jo tätä ennen sanomalehdessä, kuten huomattava osa hänen lastuistaan. Purjeita kuivaamassa kertoo kahdesta naimisissa olevasta miehestä, jotka haikailevat purjehtimaan ja pois perheidyllistä ainakin hetkeksi. Vaikka kertomus on varsin kevyt ja humoristinen, voi sen takaa löytää heijastumia yhteiskunnan tilasta sekä naisten ja miesten välisestä vastakkainasettelusta niin urheilun kuin elämänkin piirissä. Lastusta käy hyvin ilmi, ettei purjehtimista ajateltu naisten harrastukseksi vielä 1800-luvun lopulla. Kuvaavaa on, että Aho vuodatti tuntojaan lastuun seuraavasti:

"Mutta samalla ajattelimme myöskin, että me onnettomuudeksemme olimme naimisissa molemmat, että meillä oli nuoret kauniit rouvat, jotka meitä >>äärettömästi>> rakastivat, mutta jotka eivät rakastaneet purttamme. Joka tilaisuudessa koettivat he häntä halventaa ja alkoivat haukotella, kun me puhuimme purjehtimisesta. Ja jos emme heti kohta lakanneet, niin tulivat he pisteliäiksi ja ivallisiksi ja tekivät viittauksia miesten pienistä passioneista."
Ja pian hän jatkaa: "Enkä minä saanut mitenkään vaimoani vakuutetuksi siitä, että voinhan silti rakastaa häntä, jos rakastan purjehtimistakin."

Lastun edetessä käy ilmi, että miehet vaimojensa huomaamatta livahtavat salaa veneelle taskut täynnä  tulitikkuja ja tupakkaa suunnaten matkansa kohti järven selkää ja kaupunkia. Vaikka seuraavana päivänä miehet saapuvat kotirantaan soutaen ja katuvina pistää Minna Canth vastakirjoituksessaan paremmaksi: Naisilla on sillä aikaa ollut oma "viaton" seikkailunsa. Minna Canthin vastakirjoituksen Mutta mitäs tapahtui meille rouville sillä aikaa kuin miehemme olivat purjeita kuivaamassa? voi kokonaisuudessaan lukea Kansalliskirjaston digitoitujen aineistojen kautta.

Nykyisin purjehtiminen on tasa-arvoistunut ja esimerkkeinä tästä voidaan pitää Suomen  naisten menestystä Lontoon olympiavesillä vuonna 2012 ja kansainvälisen naisjoukkueen osallistumista Volvo Ocean Race -maailmanympäripurjehduskilpailuun. Esimerkeistä huolimatta laji on vielä kovin miesvoittoinen, mutta tulevaisuus on varmasti tasa-arvoisempi.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti