Ulos kammiosta: Tunnelmia Vene 17 Båt - messuilta

Yksityiskohta vuonna 1951 Turun Veneveistämöllä veistetystä 5.5m Skylark veneestä, jonka tilaaja oli maineikaan teollisuus ja purjehtija suvun vesa Gilbert von Rettigille.  

Vene 17 Båt -messut avautuivat viime perjantaina ja ehdin muiden velvollisuuksien ohessa käydä katsastamassa tapahtuman tarjontaa. Vaikka messut ovat pitkälti uusien kaupattavien tuotteiden esittelyä varten, löytyy näytteilleasettajien joukosta paljon mielenkiintoisia kohteita, myös merihistoriallisesta ja -kulttuurisesta näkökulmasta. Ohessa muutamia tunnelmakuvia viikonlopun ajalta. Kuvia löytyy piakkoin myös Purjeita kuivaamassa Instagramista.

Ensimmäisen viikonlopun aikana ohjelmaa oli runsaasti. Mahogany Yachting Societyn osastolla jaettiin uudet klassikkotodistukset sekä kutsuttiin yhdistyksen uudeksi kunniajäseneksi suomalaisen puuvenekulttuurin edistäjä, tietokirjailija ja Puuvene-lehden päätoimittaja Yrjö Klippi. Hän piti nimityksensä jälkeen myös mielenkiintoisen esitelmän Purjehduksen merkityksestä satavuotiaalle itsenäiselle Suomelle. Toinen kiinnostusta herättänyt esitelmä oli Ruotsin tuotteliaimman venesuunnittelijan John Lindblomin esitelmä isänsä Jarl Lindblomin suunnittelemista veneistä.

Yksityiskohta Kansanvene FIN-149 Tuzzista, joka oli käynyt läpi mittavan kunnostustyön.

John Nurmisen Säätiön Loki-kahvilassa oli ohjelmaa läpi viikonlopun, jonka aikana lauteilla kävivät oman alansa parhaimmat asiantuntija ja merkkimiehet. Perjantaina Harry ”Hjallis” Harkimo kävi kertomassa purjehduskokemuksistaan maailmanmerillä, sekä kertoi miksi lähti julkkisten kanssa purjehtimaan Atlantin yli viime tammikuussa ja tekemään Atlantin yli -seikkailurealityohjelmaa. Televisio-ohjelma tarjosi purjehtijalegendalle mahdollisuuden purjehtija poikansa Joel Harkimon kanssa valtamerellä ja näin toteuttaa pitkäaikaisen unelmansa ja lupauksen pojalleen.

Harry "Hjallis" Harkimo kertoo Loki-kahvilan lavalla purjehduskokemuksistaan maailman meriltä. Taustalla Swan s/y Belmontin pienoismalli.

Saman puheenvuoron aikana paljastettiin myös uutinen, jonka mukaan s/y Belmont valjastetaan kuluvana vuonna työhön Itämeren puolesta. Veneen omistava Venevuokraamo Jahti Oy lahjoittaa 10% juhlavuoden tuotoistaan John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri –hankkeille. Samalla Venevuokraamo Jahti Oy:n toimitusjohtaja Joakim Hildén haastoi mukaan kaikki suomalaiset yritykset mukaan talkoisiin Itämeren puolesta.

Venevuokraamo Jahti Oy:n toimitusjohtaja Joakim Hildén kertoo Swan 51 s/y Belmontin tulevasta juhlavuodesta ja yhteistyöstä John Nurmisen Säätiön kanssa.

Hän kertoi, että ”Puhdas meri ja saaristo on meille kaikille purjehtijoille hyvin tärkeä. Vakuutuimme John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeiden konkreettisista tuloksista sekä pitkän ajan toimintasuunnitelmasta ja päätimme siksi lahjoittaa tähän työhön. Tavoitteenamme on samalla kasvattaa tietoisuutta Itämeren tilasta ja suojelumahdollisuuksista sekä haastaa muut organisaatiot ja merenkulkijat mukaan talkoisiin puhtaan Itämeren puolesta.”

Uutisesta ilahtunut säätiön asiamies Annamari Arrakoski-Engardt totesi puheenvuorossaan, että: ”s/y Belmont on upea keulakuva Itämeren suojelutyölle. Olemme todella ilahtuneita siitä, että työmme koetaan merkitykselliseksi ja että juhlavuoden tuotoista lahjoitetaan näin huomattava osa Itämeren suojeluun.”

Lahjoituksen tavoitteena on puhdistaa sinilevästä Helsingin Katajanokalta Turun Aurajokeen kulkevaa reittiä vastaava pinta-ala merta. Tukea Itämerelle voidaan pitää merkittävänä avauksena yrityssponsoroinnin saralla.

Eero Ehanti kertoo Kronprins Gustav Adolfin tykin konservoinnista ja merestä nostetun kirkonkellon kohtalosta. 

Hyviä ja varsin ajankohtaisia esityksiä Loki-kahvilassa olivat myös Eero Ehantin Merestä museoon: Kronprins Gustav Adolfin tykin konservointi, Marjo T. Nurmisen ja Annamari Arrakoski-Engardtin Mitä vanhat kartat kertovat Itämerestä, Jarmo Saarisen Presidentin veneet sekä Meri hädässä – vieläkö ehdimme pelastaa Itämeren?, jossa Marjukka Porvari, Seppo Knuuttila ja Markku Ollikainen pohtiva Itämeren suojelun ajankohtaisia kysymyksiä ja mahdollisuuksia vastaten myös yleisön visaisiin kysymyksiin. Mielenkiintoista oli kuulla myös Suomen Majakkaseuran kuulumisia Märketin majakkasaarelta.

Tuleva viikko on täynnä ohjelmaa, joten kannattaa käydä paikan päällä, jos merikulttuuri kiinnostaa. Jo tänään on luvassa kertomuksia puuveneistä. Loki-kahvilan lavalla äänessä on venemestari toisensa perään, kun kuulemme vuoroin Suomen puuvenekeskuksen toiminnasta, elävästä puuveneperinteestä sekä museojäänmurtaja Tarmon ja sen pelastusveneiden määräaikaistelakoinnista.

Loki-kahvila löytyy Messukeskuksen eteläisen sisäänkäynnin aulasta. Kahvila on avoinna koko venemessujen ajan 10.-19.2.2017. Kun katseesi osuu kuvan ilmapalloon, olet perillä.

Maanantain ohjelma Loki-kahvilan lavalla on seuraavanlainen:

Klo 12.00-12.30 ”Jäänmurtaja Tarmon telakointi” – Juha Puustinen: Suomen merimuseo Suomen merimuseon vene- ja laivamestari Juha Puustinen kertoo museolaiva Tarmon kunnostuksesta Suomenlinnassa.

Klo 13.00-13.15 ”Suomen puuvenekeskuksen toimintaa”: Suomen puuvenekeskus Suomalaista puuveneperinnettä vaaliva Suomen puuvenekeskus esittelee toimintaansa. Kotkan Kantasatamassa sijaitseva Puuvenekeskus on veneveistämön lisäksi merellinen matkakohde, sillä se pitää työaikoina ovet auki myös aiheesta kiinnostuneelle yleisölle.

Klo 14.00-14.30 ”Jäänmurtaja Tarmon telakointi” – Juha Puustinen: Suomen merimuseo Suomen merimuseon vene- ja laivamestari Juha Puustinen kertoo museolaiva Tarmon kunnostuksesta Suomenlinnassa.

Klo 16.30-17.30 ”Navigoi seikkailujen saaristoon” – Päivi Rosqvist & Henrik Jansson, Metsähallitus: Maailman hienoimmaksi kuvailtu saaristomme tarjoaa veneilijälle löytöretken niin luontoon kuin kulttuuriinkin. Suomi 100 -juhlavuonna kannattaa navigoida kiehtoville historiakohteille (mm Vallisaari, Jussarö, Örö, Katanpää, Isokari), joissa juhlistamme itsenäisyyttämme Luonnon päivien teemalla.

Klo 17.30-17.45 ”Suomen puuvenekeskuksen toimintaa” – Suomen puuvenekeskus: Suomalaista puuveneperinnettä vaaliva Suomen puuvenekeskus esittelee toimintaansa. Kotkan Kantasatamassa sijaitseva Puuvenekeskus on veneveistämön lisäksi merellinen matkakohde, sillä se pitää työaikoina ovet auki myös aiheesta kiinnostuneelle yleisölle.

Klo 18.00-18.30 ”Elävä puuveneperinne ja Unesco” – Leena Marsio, Museovirasto & venemestari Erkki Lönnqvist: Leena Marsio Museovirastosta kertoo, miten Unescon tasolla pyritään tekemään näkyväksi puuveneisiin liittyvää elävää kulttuuriperintöä. Mukana keskustelemassa pitkän linjan veneenveiston opettaja, venemestari Erkki Lönnqvist.

Loki-kahvilan ohjelman koko viikolle löytyy tästä ja Messukeskuksen muuhun ohjelmaan voi tutustua tästä. Lokin-kahvilan ohjelmaa voi seurata ajoittain myös Live-feedinä Facebookin puolella.

Mahogany Yachtin Societyn osastolla riitti kiinnostuneita. Kultaranta-veneet aiheuttivat ansaittua kiinnostusta.

Yksityiskohta Telva-veneestä Nissen perämoottorimuseon osastolla, joka löytyy MYS:n osaston yhteydestä.

Kultaranta-veneen ahteri.

Kirjoja John Nurmisen Säätiön osastolla messuhallien puolella.

Vene 17 Båt -messuilla oli esillä myös vanhempaa moottorivenekalustoa, joka tuntui kiinnostavan erityisesti pienempiä messukävijöitä.

Yksityiskohta salonkivene Gretestä, joka on esillä Classic Boat Center Peter Granströmin osastolla. 

Ulos kammiosta: Loki-kahvilassa: Kurkistus Vene 17 Båt -messujen tarjontaan.

Loki-kahvila löytyy Messukeskuksen eteläisen sisäänkäynnin aulasta ja se on avoinna koko venemessujen ajan 10.-19.2.2017.

Vene 17 Båt -messut aukeavat huomenna perjantaina. Ei ole kysymystäkään siitä, että messujen kiinnostavin kohde merikulttuurin näkökulmasta on ehdottomasti John Nurmisen Säätiön Loki-kahvila, jossa Loki-palvelu rantautuu elävään elämään internetin ihmeellisestä maailmasta. Loki on John Nurmisen Säätiön toteuttama kaikille avoin merellinen palvelu, joka kokoaa kartalle merenkulkijoiden jakamia tarinoita, retkikohdevinkkejä, merellisiä palveluntarjoajia sekä monipuolista tietoa merikulttuurista ja -historiasta. Meren asiantuntijoiden, kuten merimuseoiden, ohella kuka tahansa rekisteröitynyt käyttäjä voi kiinnittää Lokin kartalle oman tarinansa. Rekisteröityminen sekä merkintöjen lisääminen on ilmaista ja karttaa voi tutkailla maksutta myös ilman rekisteröitymistä. Loki-palvelu löytyy osoitteesta www.lokistories.fi .

Loki perustuu karttapohjaan, jonka kautta käyttäjä löytää mielenkiintoisia tarinoita ja muuta materiaalia liittyen Itämereen, merikulttuuriin ja historiaan. Mukana on myös tutustumisen arvoisia retkikohteita. Palvelu lanseerattiin sen nykyisessä muodossa viime keväänä ja se on tämän jälkeen ollut kovassa käytössä. Palvelusta löytyy jo satoja merkintöjä, jotka ovat toinen toistaan mielenkiintoisempia. Lokimerkintöjä ovat kartalle laittaneet niin merimuseot, Yleisradio kuin pursiseurat. Internet ei kuitenkaan pysty täyttämään merikulttuurista kiinnostuneiden sosiaalista ulottuvuutta loputtomiin ja näin ollen on hyvä, että John Nurmisen Säätiö tarjoaa kaikille Itämerestä sen luonnosta ja kulttuurista kiinnostuneille mahdollisuuden kohdata kasvoikkain.

"Kiinnostus ja ihastus Loki-kahvilan ohjelmaa kohtaan on ollut jo etukäteen ilahduttavan suurta. Täytyyhän yhteisön tavata aina välillä kasvokkainkin - kuka tietää, vaikka Loki-kahvilasta tulisi tulevaisuudessa pysyvä toimintamuoto digitaalisten kanaviemme rinnalle", iloitsee Lokin projektipäällikkö Anna Herlin John Nurmisen Säätiöstä.

Loki-kahvilan ohjelma on ylitsepursuava ja ohjelman myötä saa vastauksen mm. seuraaviin kysymyksiin: Minne tulevana kesänä kannattaa veneillä? Entä millaisia uskomuksia ja myyttejä vanhoihin karttoihin liittyy? Millaista oli amiraalin elämä 1700-luvulla? Ehdimmekö vielä pelastaa Itämeren?

Kahvia vai teetä? Loki-pavelu tarjoaa tietoa ja kulttuuria Itämeren piiristä.

Viikon aikana on esillä niin paljon mielenkiintoisia aiheita, että kahvilassa voisi istua vaikka koko viikon ja mikä parhainta Loki-kahvilan ohjelmistossa on myös paljon lapsille suunnattua toimintaa. Merikulttuuri ei ole vain harmaiden merikarhujen ja pölyn keskellä työskentelevien merihistorioitsijoiden yksinoikeus. Loki-kahvilassa järjestetään solmu- ja signaalilippu -oppipajoja sekä satuhetkiä. Lapsille suunnattua ohjelmaa on erityisesti perhepäivänä 19.2. Yksittäisenä nostona voi mainita, että samana päivänä Suomen merimuseon Laivakoira Vellu on paikalla kello 10-16.

On lähes oikeusmurha, että teen nostoja ohjelmasta, koska Loki-kahvilan ohjelma on niin mielenkiintoinen kaikkinensa. Tästä huolimatta ajattelin kuunnella seuraavat puheenvuorot itse ensimmäisen viikonlopun aikana:

Perjantaina 10.2 kello 14.30-15.00 Eero Ehanti Suomen kansallismuseon konservointiyksikköstä kertoo vuonna 1788 uponneen Kronprins Gustav Adolfin hylyn ja tykkien kohtalosta. Yksi tykeistä nostettiin merenpinnalle ja konservoitiin näyttelykuntoon. Minkälainen on tämän vaikuttavan esineen elinkaari? Mitä valurautaiselle jättiläiselle tapahtui meressä vuosisatojen kuluessa? Mitä vaadittiin, jotta se säilyy sekä meidän että tulevien sukupolvien iloksi? Ja miksi tämä kaikki on tärkeää? Esitelmä avaa merihistoriaa aivan uudella tavalla ja odotan sitä suurella mielenkiinnolla.

Toinen perjantain mielenkiintoisimmista puheenvuoroista on eittämättä S/Y Belmonttiin liittyvä tiedotustilaisuus, joka alkaa kello 15.00. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta s/y Belmontin ja Hjallis Harkimon maailmanympäripurjehduksen kotiinpaluusta. Tämä purjehdus on edelleen yksi suomalaisen purjehdushistorian merkittävimmistä saavutuksista. Joakim Hilden (Belmont / Jahti Oy) ja Hjallis Harkimo ovat luvanneet kertoa, mitä kaikkea Swan-veneen juhlavuoteen mahtuu ja mitä juhlavuosi merkitsee purjehtijalegendalle.

Aallot pyyhkivät S/Y Belmontin täkkiä.

Lauantaina 11.2 esille nostaisin erityisesti kello 11.15 alkavan Professori Jyri Seppälän ja tutkija Merja Saarisen puheenvuoron ”Millainen on sinun Itämeri-jalanjälkesi?” Seppälä ja Saarinen esittelevät uutta Itämeri-laskuria sekä kertovat, minkälaiset valinnat vaikuttavat Itämeri-jalanjälkeen ja miten omaa Itämeri-jalanjälkeä voi pienentää. Esityksestä voi varmasti poimia monia hyviä vinkkejä arkeen, sillä Itämeri on meidän yhteinen huolenaiheemme!

Merihistorian puolelta kiinnostava puheenvuoro tulee Turusta. Kello 15.00-15.30 Merikeskus Forum Marinumin amanuenssi Jarmo Saarinen kertoo Kultaranta-veneiden historiasta. Esitys on varsin ajankohtainen, sillä messuilla on esillä Kultaranta I ja II, jonka lisäksi tämän vuoden aikana Forum Marinumissa avautuu presidenttien veneistä kertova näyttely.

Mielenkiintoinen on myös puheenvuoro kartoista kulttuurin peilinä: ”Mitä vanhat kartat kertovat Itämerestä” - esityksen aikana tietokirjailija Marjo T. Nurminen ja John Nurmisen Säätiön asiamies Annamari Arrakoski-Engardt keskustelevat Nurmisen tulevan kirjan aiheesta, Itämeren kartan historiasta. Nurmisen aikaisempi kirja Maailma piirtyy kartalle oli huikea luku kokemus visuaalisen ilotulituksen lisäksi, joten tulevalta kirjalta odotan paljon.

Sunnuntaina on ilo kuunnella puolilta päivin ”Majakkaseuran talkootarinoita”, jossa Suomen Majakkaseura – Finlands fyrsällskap ry:n jäsenet kertovat Majakkaseuran kunnostusprojekteista. Tämän jälkeen on hyvä kuunnella myös ”Meri hädässä – vieläkö ehdimme pelastaa Itämeren?” –puheenvuoron, jossa Itämeren suojelun superstarat Marjukka Porvari John Nurmisen Säätiöstä, Seppo Knuuttila SYKE:stä ja Markku Ollikainen, Helsingin yliopistosta pohtivat Itämeren mahdollisuuksia ja vastaavat yleisön kysymyksiin.

Allekirjoittanut on myös viikonloppuna, jopa kolmeen otteeseen, turisemassa purjehdus- ja veneilykulttuurin historiasta. Jos blogin lukijoita kiinnostaa näkökulmat huvipurjehduksen historiaan ja Naantalin Purjehdusseuran satavuotinen historia, olette mitä tervetulleimpia Loki-kahvilaan perjantaina kello 16.00, lauantaina kello 16.00 sekä sunnuntaina kello 15.00.

Viikon ohjelma Loki-kahvilassa ei häviä ensimmäisen viikonlopun esityksille, päinvastoin. Tarjolla on puuvenekulttuuria, jäänmurtajia sekä muuta kiinnostavaa, mutta palaan näihin aiheisiin myöhemmin. Kaiken kaikkiaan Loki-kahvilan monipuolinen ohjelma on osoitus suuresta kiinnostuksesta suomalaista merikulttuuria kohtaan. Se on myös hyvä esimerkki siitä, kuinka monipuoliset lähtökohdat Itämeri ja sen rannikko antavat erilaisille lähestymistavoille kulttuurin ja muun tutkimuksen saralla. Kymmenen päivän ajan Loki-kahvila tarjoaa toinen toistaan mielenkiintoisempaa ohjelmaa ja jos sattuu asumaan pääkaupunkiseudulla, kannattaa käydä kuuntelemassa esitykset vaikka joka päivä.

Loki-kahvila löytyy Messukeskuksen eteläisen sisäänkäynnin aulasta. Kahvila on avoinna koko venemessujen ajan 10.-19.2.2017. Lokikahvilan ohjelma kokonaisuudessaan löytyy täältä.

Ulos kammiosta: Mahonkisia klassikoita: Kurkistus Vene 17 Båt -messujen tarjontaan.

Kultaranta II tasavallan presidentin kesäasunnon Kultarannan vesillä. Kuva: Suomen kansallismuseo: Suomen merimuseon kuvakokoelma, CC BY 4.0.

Kauden avaukseen eli Helsingissä järjestettäviin Vene 17 Båt -messuihin on vajaa viikko aikaa, joten on aika aloittaa messuohjelmaa läpiperkaaminen. Minne kannattaa mennä, jos ja kun on kiinnostunut merihistoriasta ja siihen liittyvistä teemoista?

Tunnetusti Vene 17 Båt -messut on Suomen suurin venemessutapahtuma ja kaiken näköistä tarjottavaa on paljon. Yleisesti ottaen messut keskittyvät uusien tuotteiden ja veneilytarvikkeiden myyntiin, mutta vuosi vuodelta tarjolla on ollut yhä enemmän merellisiä elämyksiä ja näin myös merihistoriaa nostalgian muodossa. Perinteisesti SPV:n järjestämä Symposium ja Hylkyseminaari ovat tarjonneet oivan kattauksen merihistorian asiantuntijoita, mutta tänä vuonna ensiksi mainittu keskittyy kilpaurheiluun ja jälkimmäinen loistaa poissaolollaan. Tästä huolimatta messuilla on laajaa, mahdollisesti jopa laajempi kattaus veneily- ja purjehdushistoriaa kuin ennen.

Lähdetään liikkeellä Mahogany Yachting Society ry:n, eli tuttavallisemmin MYS:n messuosastosta, jonka teemana on Suomi 100 vuotta. Yhdistyksen laaja osasto yhdessä Nisse Häggbom Outboard Museumin tarjonnan kanssa ovat tarjonneet vuosien saatossa messujen laajimman puuvenekattauksen. Osastolla on ollut mitä mielenkiintoisempia mahonkisia ja muita puisia kaunottaria, kuten tänäkin vuonna. Esillä on kaksi Kultaranta-venettä, ESS-båt, ja viime vuonna samassa tilaisuudessa esitelty Int. 5.5m Skylark. Veneiden ja muiden näyttelyesineiden lisäksi tarjolla on myös ohjelmaa 11.2. kello 11.00 alkaen.

Alkuun K-raadin, Museoviraston ja Forum Marinumin edustajat jakavat klassikkotodistukset, jonka jälkeen Mahogany Yachting Society myöntää kunniajäsenyyden uudelle henkilölle. Kello 11.30 on vuorossa Yrjö Klipin esitelmä aiheesta Purjehduksen merkitys 100 vuotiaalle itsenäiselle Suomelle, jonka jälkeen John Lindblom esitelmöi isänsä Jarl Lindblomin suunnittelemista veneistä. Mikäli ohjelman aikana ei ehdi MYS:n osastolle, kannattaa silti vierailla osastolla, sillä esillä olevat veneet ovat näkemisen arvoisia.

Esille nostaisin ehdottomasti Kultaranta-veneet ovat, jotka ovat tutustumisen arvoisia, ovathan ne olleet maamme päämiehen edustusveneitä. Kultaranta I on Androksen 20-luvun alussa rakentama avonainen nopeakulkuinen moottorivene. Se päätyi presidentilliseen käyttöön Kultarannan siirtyessä tasavallan presidentin kesäasunnoksi irtaimistoineen. Veneen vaiheista on aiemmin ollut varsin rajallisesti tietoa ja siten vierailu MYS:n osastolla tuo varmasti myös allekirjoittaneelle lisävaloa veneen historiasta. Janin puuveneblogissa oli maininta veneen kunnostuksen alkuvaiheista, mutta sen jälkeen on tapahtunut ilmeisen paljon, jotta vene on saatu näyttelykuntoon. Odotan innolla veneen näkemistä.

Tasavallan presidentti ja rouva Kallio moottoriveneajelulla Kultarannan vesillä Naantalissa. Taustalla Kultarannan venekantaan kuulunut Gustaf Estlanderin piirtämä Saksassa veistetty 55m2-luokkaan kuulunut saaristoristeilijä Glory, jonka Lauri Kristian Relander osti presisidenttinä ollessaan veneen Sigurd Frosterukselta. Kuva: Pietinen, kuvaaja 1937, Museovirasto, CC BY 4.0.

Tasavallan presidentti ja rouva Kallio moottoriveneajelulla Kultarannan vesillä Naantalissa Kultaranta I:llä. Kuva: Pietinen, kuvaaja 1937, Museovirasto, CC BY 4.0.

Kultaranta I seuraaja Kultaranta II on myös mielenkiintoinen vene. Se tilattiin alun perin korvaamaan Kultaranta I, joka avomoottoriveneenä oli auttamattoman pieni ja suojaton yhteyksien hoitamiseen Naantalin kaupungin ja Kultarannan välillä. Veneen valmistuessa vuonna 1929 Ukko-Pekan siltaa ei ollut olemassa ja näin ollen Luonnonmaalla sijaitsevaan Kultarantaan ei ollut maayhteyttä. Vaikka Naantali tunnetaan hyvästä säästään, ja Naantalinaukko on varsin aalloton, tarvitsivat kunniavieraat säällisen ja suojaisen veneen sateen sattuessa.

Mahonkinen vene veistettiin Porvoossa Gösta Kyntzelin piirustusten mukaan ja se laskettiin vesille 1929. Kahden hengen miehistön lisäksi veneeseen mahtui kymmenen matkustajaa ja se saavutti 30 solmun nopeuden alkuperäisellä 6-sylinterisellä Schripps F-6 Junior Gold Cup -moottorilla. Vene palveli presidenttejä myös saaristoretkillä ja siltayhteyden valmistumisen jälkeen vuonna 1934 Kultaranta II oli yksinomaan retkeilykäytössä. Virtaviivainen yhdeksän metrinen alus oli virkavenekäytössä Lauri Relanderin ajoista Urho Kekkosen presidenttikaudelle, vuoteen 1971 asti. Veneen hoidosta tuona aikana vastasi Turun laivastoasema. Nykyisin vene kuuluu Suomen merimuseon kokoelmiin, jonne sen on lahjoittanut Sanoma Osakeyhtiö vuonna 1978. [Kansallismuseo]

Mainittakoon, että Kultaranta-veneistä oman puheenvuoronsa ”Presidentin veneet – Kultarantojen hohtoa” messuilla pitää Merikeskus Forum Marinumin amanuenssi Jarmo Saarinen Loki-kahvilassa lauantaina 11.2. kello 15.00. Mikäli valtiollisten huviveneiden historia kiinnostaa ja haluaa lepuuttaa jalkojaan kahvin ja muiden herkkujen ääressä, kannattaa tuolloin suunnata messuvierailunsa Loki-kahvilaan, joka sijaitsee Messukeskuksen eteläisen sisäänkäynnin aulassa.

5.5m Skylark-venettä kunnostetaan Forum Marinumin tiloissa Turussa. Skylark oli suurin piirtein tässä vaiheessa viime helmikuussa venemessuilla. Kuva: Maija Joro/Forum Marinum

Kultarantaveneiden lisäksi MYS:n messuosastolla on tarjolla myös paljon muuta kiinnostavaa nähtävää. Viime vuonna esillä, tosin keskeneräisenä, oli Int. 5.5m Skylark, josta kerroin laajemmin jo taannoin. Alun perin vuonna 1951 Gilbert von Rettigille Turun Veneveistämöllä veistetty 5.5m-luokan kilpapursi on nyt saatu entisöityä ja se odottaa jäiden lähtöä ja vesillelaskua.

Veneen kunnostus on tapahtunut Merikeskus Forum Marinumin tiloissa ja siitä on vastannut veneveistäjä Juha Suorsa. Hankkeessa on ollut mukana myös Åbo Akademin merihistorian laitos, jonka kokoelmista löytyi veneen alkuperäisiä piirustuksia. Aikalaisaineistoa ja konsultaatiota on saatu veneen suunnitelleen Jarl Lindblomin pojalta John Lindblomilta, joka isänsä tavoin työskentelee venesuunnittelijana.

Veneen nykyinen omistaja on halunnut, että Skylark linkittyisi kotiseuransa Airisto Segelsällskapin toimintaan esimerkiksi koulutuskäytössä. Tarkoituksena on, että seuran juniorit voivat osallistua sillä klassikkoveneiden kilpailuihin tulevina kesinä. Talvella Skylark telakoidaan alkuperäiselle rakennuspaikalleen Turun veneveistämölle. Kunnostuksen valmistuttua vene on varmasti ilo kaikkien silmille ja ennen kaikkea tuleville kilpapurjehtijapolville, jotka pääsevät tutustumaan veneellä klassikoiden maailmaan. Int. 5.5m Skylark kiiltää varmasti kilpaa Kultarantojen ja muiden esillä olevien uudempien veneiden kanssa, jonka lisäksi ei sovi unohtaa myöskään Nissen perämoottoreita, jotka kiiltelevät kuin makeiset Fazerin parhaat -karkkipussissa.

Mahogany Yachting Societyn osaston lisäksi Vene 17 Båt -messut tarjoavat myös kaikenlaista muuta mielenkiintoista, mutta palataan niihin vielä alkavalla viikolla. Luvassa ainakin Loki-kahvilan ohjelman kohokohdat, sekä muutama muu makupala. Messujen aikana Purjeita kuivaamassa -blogi kertoo myös viimeisimmät kuulumiset, joten viikoilla 6 ja 7 kannattaa vierailla blogissa tiuhemmin kuin normaalista.

Mahogany Yachting Societyn ohjelma ja esillä olevan veneet Vene 17 Båt -messuilla.

Katse horisonttiin: Mitä alkuvuosi 2017 tuo tullessaan?

Purjevene Porkkalan vesillä noin 1915. Kuva:Museovirasto, Historian kuvakokoelma, CC BY 4.0.

Suomen juhliessa satavuotista taivaltaan historian käyttö mediassa on lisääntynyt huomattavasti. Samalla esille tuodaan jos jonkinlaista historiatapahtumaa, jotka ovat toinen toistaan kiinnostavampia. Suurin osa tapahtumista liittyy todennäköisesti tavalla tai toisella Suomen historian kipupisteisiin: vuoteen 1917 sekä talvi- ja jatkosotaan, mutta varmasti toisenlaisiakin näkökulmia otetaan esille.

Merihistorian kannalta tuleva alkuvuosi on varsin mielenkiintoinen. Lähtölaukaus vuoden tapahtumiin oli ilman muuta Tieteen päivien yhteydessä järjestetty Suomi Saarena! -luentosarja, jonka esiintyjäkaarti oli varsin monipuolinen.

Tieteen päivät on suurelle yleisölle suunnattu, kaikki tieteenalat kattava tiedetapahtuma, jossa eri alojen tutkijat kertovat laaja-alaisesti tieteestä ja tutkimuksesta sekä tieteen mahdollisuuksista. Kahdelle päivälle jakautunut Suomi Saarena! –luentosarja tarjosi tätä varmasti. Torstaina 12.1. Kansalliskirjastossa pohdittiin merihistoriaa karttojen, hylkyjen, utopioiden, luonnon ja satamien kautta. Perjantaina 13.1. Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa taas käytiin läpi jäänmurron historiaa. Torstain tapahtuman esiintyjät ja aiheet löytyvät Tieteen päivien sivuilta tästä, ja perjantain ohjelma tästä.

Tieteen päivillä puhuttiin myös jäänmurrosta. Kuvassa Suomen ensimmäinen jäänmurtaja J/M Murtaja Eteläsatamassa Katajanokan edustalla. Taustalla Uspenskin katedraali ja Rahapaja. Murtaja saapui Helsinkiin huhtikuussa 1890. Kuva: Daniel Nyblin, Helsingin kaupunginmuseo, CC BY 4.0.

Oman osansa merihistoriasta kiinnostuneille antaa perinteisesti myös Vene 17 Båt –messut, jotka järjestetään 10.-19.2.2017 Messukeskuksessa Helsingissä. Messujen ehdottomasti mielenkiintoisin kohde merihistorian kannalta on tänä vuonna Loki-kahvila, joka löytyy Messukeskuksen eteläisen sisäänkäynnin aulasta. Kahvilan toiminnasta vastaa John Nurmisen Säätiön Loki-palvelu, joka rantautuu internetistä ihmisten pariin messujen ajaksi. Loki-kahvilan tarjoama ohjelma on erittäin laaja, mielenkiintoisia puhujia on paljon ja ohjelmaa on tarjolla koko viikon. Kahvilan ohjelman löytää kokonaisuudessaan John Nurmisen Säätiön sivuilta tästä.

Messujen yhteydessä järjestetään myös perinteeksi muodostunut SPV:n Symposium, joka tänä vuonna kulkee nimellä Sailing Team Finland Symposium ja sen osallistujamaksuilla tuetaan suomalaisia olympiapurjehtijoita. Vaikka tämän vuoden Symposiumin puheenvuorot ovat keskittyneet huippu-urheiluun, saattaa ainakin ensimmäinen paneeli Äärirajoilla tarjota mielenkiintoista kuultavaa valtameripurjehduksen vaiheista. Paikalla ovat puhumassa olympiavoittaja ja Volvo Ocean Race -purjehtija Thomas Johanson, yksipurjehtija Ari Huusela ja Hjallis Harkimo. Lisätietoja tapahtumasta löydät tästä.

Edellisten lisäksi mielenkiintoista ohjelmaa ovat menneinä vuosina tarjonneet myös Mahogany Yachting Society ry, Puuveneveistäjät ry sekä Suomenlahden Puuveneilijät omilla osastoillaan.

Sailing Team Finland Symposiumin ohjelma.

Venemessujen jälkeen maaliskuusta on tarjolla useita mielenkiintoisia tapahtumia. Merihistorian päivät Kotkassa ovat varmasti laajin tapahtuma, mutta unohtaa ei kannata myöskään Turun yliopiston yleisen historian oppiaineessa toimivan Tiedepiirin ja John Nurmisen Säätiön järjestämää Matkojen, maantieteen ja kartografian historiaa -seminaaria ja Forum Marinumissa järjestettävää Göran Schildtin 100-vuotis syntymäpäivää.

Matkojen, maantieteen ja kartografian historiaa –seminaari järjestetään torstaina 16.3.2017 klo 10–16 John Nurmisen Säätiön tiloissa Pasilassa. Päivän ohjelma koostuu kahdesta pidemmästä esitelmästä sekä monista lyhyistä tutkimusesittelyistä. Maaliskuussa Helsingissä järjestettävän seminaarin päämääränä on koota yhteen eri alojen tutkijoita, aktiivisia harrastajia ja keräilijöitä, joiden yhteisenä kiinnostuksen kohteena ovat menneisyyden matkat, matkailijat, heidän työnsä ja kokoelmansa. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta Suomessa eri aloilla ja tahoilla tehtävästä tutkimuksesta sekä tutustua muihin tutkijoihin ja aihepiiristä kiinnostuneisiin.

Merihistoriapäivät Kotkassa 24.-26.3.2017. Kuvassa puutavaran lastausta Kotkan redillä s/s Manfred-nimisessä aluksessa 1930-luvulla. Kuva: Museovirasto. Suomen Merimuseon kuvakokoelmat.  

Merihistorian päivät 2017 – Suomi saarena – Finland som en ö – Finland as an Island järjestetään Merikeskus Vellamossa Kotkassa 24.-26.3.2017. Suomen merihistoriallinen yhdistys ja Suomen meriarkeologian seura järjestävät tapahtuman yhteistyössä Suomen merimuseo kanssa ja kuten nimestäkin voi arvata on teemana tällä kertaa Suomi saarena.

Kolmipäiväinen Merihistorian Päivät -seminaari kokoaa yhteen merihistoriasta, meriarkeologiasta, merietnologiasta ja laivahistoriasta koostuvat tutkijat ja alan harrastajat. Kansainvälisen seminaarin teema kiteyttää merellisten yhteyksien merkitystä maamme yhteiskunnalliselle, taloudelliselle ja henkiselle kehitykselle. Alustajiksi ovat lupautuneet professori Isaac Land (Indiana State University), professori Robert Lee (University of Liverpool) sekä enhetschef Lars Einarsson (Kalmar Läns Museum). Laajempi seminaarin ohjelma löytyy tästä.

Merikeskus Forum Marinumin alkuvuosi on täynnä tapahtumia. Helmi-, maaliskuussa museossa avataan kaksi näyttelyä ja Töissä merellä –luentosarja alkaa. Toinen näyttelyistä on lapsille suunnattu Ahvenanmaan merenkulkumuseon tuottama näyttely "Matkalla Chiiffin ja Sally Jonesin kanssa" ja toinen ”Göran Schildt humanistivalokuvaajana”. Molemmista näyttelyistä juttua niiden avauduttua.

Matkalla Chiiffin ja Sally Jonesin kanssa juliste. (Forum Marinum)

Vauhdikkaan kevään jälkeen kesä tuo oman osansa merihistorian teemoihin. Heinäkuussa on Tall Ship Race -tapahtuma Kotkassa ja Turussa, jonka lisäksi Turussa järjestetään myös Suomi 100 vuotta juhlaregatta heinäkuun päätteeksi, mutta palaan näihin teemoihin myöhemmin. Monta muutakin mielenkiintoista tapahtumaa mahtuu vielä Suomen satavuotisjuhlavuoteen kuten Naantalin Purjehdusseuran satavuotishistorian julkaiseminen elokuussa. Näistä kuitenkin enemmän tuonnempana.

Göran Schildt 100 -juliste (Forum Marinum)

Ulos kammiosta: Tunnelmia Vene Båt - messuilta

Moottorivene Ahdin ahteri Mys ry:n osastolla

Vene Båt -messut avautuivat eilen illalla yleisölle. Vaikka messut ovat pitkälti uusien kaupattavien tuotteiden esittelyä varten, löytyy näytteilleasettajien joukosta paljon mielenkiintoisia kohteita, myös merihistoriallisesta näkökulmasta. Ohessa muutamia tunnelmakuvia perjantailta. Kuvia myös Purjeita kuivaamassa Instagramissa. Tänään luvassa on rutkasti ohjelmaa, joka taatusti kiinnostaa kaikkia blogin ystäviä.

Mahogany Yachting Societyn osastolla jaetaan tänään uudet klassikkotodistukset ja pidetään paneelikeskustelu Int 5.5m Skylarkin kunnostuksesta. Seminaaritiloissa järjestetään Suomen purjehdus ja veneily ry:n #Venda Sailing Symposium, jonka ohjelmassa on varsin meritoituneita puhujia ja purjehtijoita. Saman aikaisesti hylyt ja hylkysukellus puhuttavat Hylkysukellus 2016 Wreck -seminaarissa kello 11.00 alkaen. Molemmat seminaarit lienevät loppuunvarattuja, mutta ensimainitusta yhteenveto blogin puolella myöhemmin. Peruutuspaikkoja kannattaa tiedustella juuri ennen seminaarien alkua.

Merikorttien kertomaa John Nurmisen säätiön merikarttanäyttely Lasigalleriassa

Marino Mustangin uusiotuotannossa olevan Mustang-tuulilasiveneen yksityiskohta

Mahogany Yachting Society ry:n mainio messuosasto

Puinen pikaliippari perämoottorimuseon osastolla

Köning perämoottorin yksityiskohta perämoottorimuseon osastolla

Ulos kammiosta: Merikarttoja, -kirjoja ja Itämeren suojelua: Kurkistus Vene 16 Båt -messujen tarjontaan.

John Nurmisen säätiön karttoja esillä viime syksynä Helsingin kirjamessuilla

Tänään alkavien Vene Båt -messujen ohjelmasta haluan nostaa esiin vielä yhden näytteilleasettajan, jonka messutarjontaan kannattaa ehdottomasti tutustua. John Nurmisen Säätiö esittelee toimintaansa messujen aikana useammassa kohteessa.

Venemessujen ajan Messukeskuksen Lasigalleriassa on esillä säätiön karttanäyttely, jossa vieraat voivat tutustua Suomenlahden merikorttien historiaan. Esillä on muun muassa harvinaisia Waghenaerin merikortteja 1500-luvun lopulta. Kartoissa kuvataan Suomenlahtea ja esimerkiksi vuonna 1592 julkaistussa Suomenlahden kartassa kuvataan reitti Viipurista Ahvenanmerelle. Kartoissa hahmottuu mielenkiintoisesti se, että Suomen rannikkoa pidettiin ihmeellisenä, vieraana ja vaarallisena. Sen lukuisat saaret ja monet karit aiheuttivat taivastelua ja pelonsekaista kunnioitusta. Vuosien varrella satoja, jopa tuhansia laivoja on haaksirikkoutunut rannikollemme. Erityistä ihmetystä aiheutti aikanaan Turkuun johtavan väylän varrella ollut Seylstein, jonka läheisyydessä kompassi villiintyi ja vain pyöri pyörimistään rauhoittuen vasta mailin päästä kohteesta.

Kartat kertovat omaa tarinaansa menneisyydestä ja merenkäynnin saloista. John Nurmisen säätiö tekee merihistorian ja merikulttuurin eteen aktiivista työtä, jotta taideteoksien vertaiset merikartat löytäisivät tiensä niistä kiinnostuneiden ihmisten luo. Yhtenä osoituksena tästä on säätiön viime syksynä julkaistu Marjo T. Nurmisen kirja Maailma piirtyy kartalle, joka on saanut kirjakritiikeissä ylistäviä sanoja.

Olen saanut useaan otteeseen tutustua säätiön karttakokoelman monipuolisuuteen ja joka kerta täytyy ihmetellä, kuinka hienoja ne ovat. Viimeksi karttoja sai ihastella Helsingin kirjamesuilla ja Merikeskus Vellamossa. On uskomatonta, kuinka ajan henki ruumiillistuu karttojen kuvitukseen, olivat ne sitten isoja tai pienen pieniä. Jos karttoja vertaa nykymerikorttiin, voi päätyä siihen loppupäätelmään, että nykyisin käytäntö on ajanut koristeellisuuden edelle. Meriturvallisuuden kannalta näin on parempi, mutta mitäköhän nykykartta kertoo meistä 500 vuoden päästä?

Karttanäyttelyn lisäksi säätiön messuosastolla voi tutustua säätiön kustantamiin tietokirjoihin ja puskaradion mukaan niitä voi ostaa messujen ajan normaalia edullisimmin hinnoin. Viime keväänä julkaistun Eero Lehtisen Suomalaiset sankaripurjehtijat – Kahvelipurjeista skiffeihin arvostelun löydät täältä ja Marjo T. Nurmisen syksyllä julkaistun Maailma piirtyy kartalle – tuhat vuotta Euroopan kulttuurihistoriaa –teoksen esittelyn täältä. Kirja on arvioitu useissa medioissa kuten: Helsingin Sanomissa, Geographicalissa, Library Journalissa ja Agricola -historiaverkossa.

John Nurmisen säätiö ei ole keskittynyt vain menneeseen vaan on myös tukevasti nykypäivässä ja tulevaisuudessa. Messuilla voi tutustua säätiön Puhdas Itämeri -hankkeisiin ja työhön Itämeren pelastamiseksi. Meriluonnonsuojelun lisäksi messuosastolla esitellään Loki-verkkopalveluhankkeen etenemistä ja tulevaisuuden näkymiä. Säätiö on mukana myös 3.-5. -luokkalaisille järjestettävillä koululaiskierroksilla. Koululaiset kiertävät messuilla maanantaina 15.2., tiistaina 16.2 ja keskiviikkona 17.2.2016.

John Nurmisen säätiön messuosasto löytyy kohteesta 4b41 ja merikarttanäyttely Lasigalleriasta.

Ulos kammiosta: Kuu kiurusta kesään: Kurkistus Vene 16 Båt -messujen tarjontaan.

5.5m Skylark-venettä kunnostetaan Forum Marinumin tiloissa Turussa. Kuva: Maija Joro/Forum Marinum

Puisia veneitä rakastavat ovat monena vuonna suunnanneet messumatkansa Mahogany Yachting Societyn osastolle, jossa vuosien varrella on ollut esillä varsin komeita pursia. Viime vuonna näytteillä oli mm. 5m-luokan Why Not. Tänä vuonna yhdistyksen messuständillä on esillä monien kaunokaisten lisäksi yksi varsin mielenkiintoinen pursi: 5.5m Skylark.

Skylark on alunperin vuonna 1951 Gilbert von Rettigille Turun Veneveistämöllä veistetty 5.5m-luokan kilpapursi. Aikalaiset kuvasivat Skylarkia klassisen kauniiksi veneeksi ja on muotoilultaan varsin perinteinen. Skylark on lähes 10,5 metriä pitkä ja sen linjoissa huomio kiinnittyy pitkään peränylitykseen.

Vene on yksi viimeisistä, vuonna 1954 toimintansa lopettaneen maineikkaan veistämön rakentamista purjeveneistä. Skylarkin on piirtänyt Turun veneveistämön pääsuunnittelijana 1930- ja 1940-luvuilla toiminut Jarl Lindblom. Hän oli suunnitellut veneitä Rettigin perheelle aikaisemmin, muun muassa Hans von Rettigin joolin Clipper sekä 5m-kilpavene Mariannen.

Kertomuksen mukaan veneen nimeksi valikoitui Skylark aikaisempien purjehdusretkien perusteella, joilla Gilbert von Rettigillä oli tapana tapailla sävelmää ”Skylark” viihdyttääkseen miehistöä ja kohottaakseen tunnelmaan. Kyseisen kappaleen ovat vuosien varrella levyttäneet monet maineikkaat jazz-laulajat ja artistit: Bing Crosby, Ella Fitzgerald, Aretha Franklin, Sonny Rollins, Dexter Gordon, Paul Desmond vain muutamia luetellakseni. Sanaan skylark voidaan liittää myös adjektiivit kujeileva ja leikkisä. Venettä veistettäessä tuleva kilpamiehistö Gilbert von Rettigin, Rolf Nylund ja Ulf Bergring kävivät katsomassa töiden edistymistä säännöllisesti veistämön tiloissa. Pakostakin mieleeni juolahtaa, että ystävykset ovat saattaneet sanailla veneen nähtyään vanhan lorun mukaisesti: "Kuu kiurusta kesään..."

Veneen vaiheet ovat monipolviset ja sen historiaan mahtuu monta maineikasta purjehdusseuraa ja omistajaa, kovia kilpailuja sekä olympiakarsintoja. Skylark on purjehtinut sekä Suomen, että Ruotsin lippujen alla. Vuosien varrella vene oli päässyt varsin huonoon kuntoon, kunnes se vaiherikkaan tapahtumasarjan jälkeen päätyi takaisin Suomeen ja Turkuun kunnostettavaksi.

Skylarkin kunnostusprojekti käynnistyi, kun veneen nykyinen omistaja Hans von Rettig sai kuulla Skylarkin olevan myynnissä Ruotsissa. Kunnostushankkeen lähtökohtana on ollut palauttaa vene mahdollisimman lähelle alkuperäistä asuaan. Skylarkia tuotaessa Turkuun, oli edessä täydellinen peruskorjaus. Vene oli huonossa kunnossa ja se oli seissyt rannalle parisenkymmentä vuotta. Kunnostustyö on ollut haasteellista, mutta paljon on onnistuttu säästämään alkuperäistä. Haasteellisin osuus on ollut veneen alkuperäisten muotojen hahmottaminen, koska veneen toinen omistaja Robert Jansson lyhensi veneen perää 60 senttiä 1950-luvun puolivälissä. Alkuperäisestä peräpeilistä ei ole säilynyt piirustusta ja perän jatkaminen alkuperäiseen mittaansa on tehty vertailemalla säilyneitä muita piirustuksia ja vanhoja valokuvia.

Veneen kunnostus on tapahtunut Merikeskus Forum Marinumin tiloissa ja siitä on vastannut veneveistäjä Juha Suorsa. Hankkeessa on ollut mukana myös Åbo Akademin merihistorian laitos, jonka kokoelmista löytyi veneen alkuperäisiä piirustuksia. Aikalaisaineistoa ja konsultaatiota on saatu veneen suunnitelleen Jarl Lindblomin pojalta John Lindblomilta, joka isänsä tavoin työskentelee venesuunnittelijana.

Kunnostustyön on määrä valmistua kesällä 2016, jonka jälkeen vene lasketaan vesille. Nykyinen omistaja on halunnut, että vene linkittyisi kotiseuransa Airisto Segelsällskapin toimintaan esimerkiksi koulutuskäytössä. Tarkoituksena on, että seuran juniorit voivat osallistua Skylarkilla klassikkoveneiden kilpailuihin tulevina kesinä. Talvella Skylark telakoidaan alkuperäiselle rakennuspaikalleen Turun veneveistämölle.

Veneen historiasta ja kunnostuksesta on tekeillä kirja, jonka kirjoittaa tietokirjailija ja klassikkoveneiden historian asiantuntija Pirkka Leino. Hanke tarjoaa mielenkiintoisen mahdollisuuden dokumentoida mittava kunnostushanke sen ensimmäisistä hetkistä alkaen. Kirjan ulkoasusta ja hankkeen graafisesta ilmeestä vastaa Juha Lökström.

Skylark ja muut puiset kaunottaret löytyvät MYS ry:n messuosastolta 7c20. Skylarkkia koskevat historiatiedot ja teksti pohjautuvat Pirkka Leinon messuosastolle laatimaan materiaaliin.

Skylark purjehtii ensimmäisenä kesänä vuonna 1951 pallokkaan vetäessä kevyessä tuulessa. Kuva: John Lindblom/Jarl Lindblom

Ulos kammiosta: Kurkistus Vene 16 Båt -messujen tarjontaan: Hylkysukellus 2016 Wreck Diving -seminaari

Kuva: Hylkysukellus 16 Wreck Diving -seminaari / Kari Hyttinen

Jos Venda Sailing Symposium ei herätä suuria tunteita, tarjoaa Vene 16 Båt -messut kävijöille lauantaina 13.2.2016 myös toisen mielenkiintoisen seminaarin. Nimensä mukaisesti Hylkysukellus 2016 Wreck Diving -seminaari käsittelee hylkyjä ja sukellusta.

Jos sanomalehtiä on uskominen hylyt ja sukeltaminen kiinnostavat laajaa yleisöä. Lukiessaan esimerkiksi Helsingin Sanomia tulee vastaan useita artikkeleita hylkysukelluksesta, viimeisimmät uutiset aivan vuoden 2015 lopulta.

Itämeri on hylkyjen aarreaitta. Helsingin Sanomien artikkelin mukaan hylyt säilyvät poikkeuksellisen hyvin vähäsuolaisessa vedessä ja hapettomissa syvänteissä. Sodat, vilkas liikenne ja Itämeren vaikeakulkuisuus ovat tuottaneet vuosien varrella tuhansia hylkyjä. Kokoonsa nähden Itämeri on ollut vilkkaasti liikennöity jo satojen vuosien ajan ja sen vesillä on käyty kymmeniä, ellei satoja meritaisteluita. Hylyt säilyvät hyväkuntoisina myös sen vuoksi, ettei eteläistä Itämerta lukuun ottamatta meressä ole laivamatoa, joka tuhoaa puuta.

Suomenlahden rannikko ja Saaristomeri ovat erittäin vaikeasti navigoitavia merialueita. Sadat laivat ovat vuosien saatossa harhautuneet reiteiltään ja päätyneet hylyiksi. Osa on päätynyt rantarosvojen saaliiksi, mutta monet ovat uponneet ja säilyneet varsin hyväkuntoisina. Kaksituhattaluvulla suurta yleisöä ovat puhuttaneet Vrouw Marian hylky ja uusimpana Hanneke Vromen 1400-luvulta peräisin oleva hylky.

Hylkysukellus 2016 Wreck Diving -seminaari tuo yleisön eteen kattavan valikoiman vedenalaisten muinaismuistojen ja sukelluksen asiantuntijoita niin kotimaasta kuin ulkomailta. Ohjelmasta päätellen seminaari on kiinnostava, myös sellaiselle henkilölle, joka ei hylkysukellukseen joka päivä törmää. Toisaalta muutama puheenvuoro lienee suunnattu myös alan intohimoisimmille harrastajille ja ammattilaisille.

Tapahtuma on ollut Sailing Symposiumin lailla hyvin suosittu menneinä vuosina. Tilaisuus on ilmainen, mutta edellyttää Venemessujen sisäänpääsyn ja etukäteisilmoittautumisen. Kuulijoille on varattu 400 paikkaa, joista jäljellä oli 48 tätä blogikirjoitusta julkaistaessa. Tarkemmat tiedot tapahtumasta ja ilmoittautumisesta löytyvät Hylkysukellus 2016 Wreck Diving -Facebook-sivuilta ja täältä.

Tapahtuman jälkipuinti jatkuu WreckPartyissä eräässä helsinkiläisessä anniskeluravintolassa, jonka nimen saa selvillä tapahtuman Facebook-sivuilta.

Väkeä on tuvan täydeltä viime vuoden Hylkysukellus -seminaarissa
Kuva: Wille Wallin Hylkysukellus 16 Wreck Diving -seminaari 

Alla Hylkysukellus 2016 Wreck Diving -seminaarin ohjelma. Kuva aukeaa tarkemmaksi klikkaamalla.

Ulos kammiosta: Kurkistus Vene 16 Båt -messujen tarjontaan: Venda Sailing Symposium

Eva Berglund-Thörnblom, Sjöhistoriska Museetin intendentti kertomassa Tore Holmin veneistä ja vaiherikkaasta elämästä viime vuoden #Venda Sailing Symposiumissa. Kuva: Iina Airio / SPV

Vene 16 Båt -messut alkavat vajaan kolmen viikon päästä. Luvassa on varsin houkutteleva kattaus vapaa-ajan merelliseen historiaan liittyvää ohjelmistoa ja näytteilleasettajia. Yksi mielenkiintoisimmista tapahtumista messujen osana on varmasti kuudetta kertaa järjestettävä Sailing Symposium, joka viimevuotiseen tapaan marssittaa estradille joukon asiansa osaavia puhujia ja asiantuntijoita lauantaina 13.2.2016. Venda Sailing Symposium tunnettiin aikaisemmin nimellä The HSS Classic Yacht Symposium ja nykyisellä nimellä tapahtumaa on järjestetty viime vuodesta alkaen. Videoita vanhoista symposiumeista ja esitelmistä löytyy Sail in Finland -sivuston Youtube-kanavalta. Kannattaa katsoa!

Symposiumin järjestäjänä ja puheenjohtajana toimii perinteisesti Esko Kilpi. Hän on vuodesta toiseen koonnut messuvieraiden iloksi asiantuntijoita kertomaan erilaisista purjehdus- ja veneilyalan projekteista sekä historiasta. Menneinä vuosina Kilpi on onnistumaan saamaan Helsinkiin arvostettuja ulkomaisia puhujia. Ilman hänen suurta panosta moni ainutlaatuinen puhuja olisi jäänyt suomalaiselta yleisöltä kuulematta. Tapahtuman kuvauksen mukaisesti symposiumin tarkoituksena on edistää purjehduskulttuurin tuntemusta, lähentää seuroja ja purjehtijoita toisiinsa sekä tuoda esille huipputoimijoita ja kiinnostavimpia aiheita. Näin myös parin viikon päästä.

Täytyy myöntää, että luettuani viime vuoden ohjelman mietin, tarjoaako symposium merihistorian näkökulmasta muuta mielenkiintoista, kuin Eva Berglund-Thörnblomin esitelmä Tore Holmin elämästä ja veneistä. Olin kuitenkin väärässä! Symposium yllätti minut positiivisesti, sillä jokaisessa puheenvuorossa oli mielenkiintoisia näkökulmia, jotka avasivat veneilyn ja purjehduksen historiaa. Parhaimmillaan esitelmät rakensivat huikeita kaaria menneestä tulevaan. Mainittakoon, että designer Ilkka Suppasen puheenvuoro oli viime vuonna erittäin kiehtova. Hän on puhumassa symposiumissa myös tänä vuonna.

Odotettavissa on esitelmä ainakin Swanien historiasta. Veistämö täyttää tänä vuonna 50 vuotta ja saamme nähdä, mitä kaikkea esitys pitää sisällään. Toinen merihistorian kannalta mielenkiintoinen esitelmä lienee vuonna 2010 edesmenneen veneveistäjän Eino Antinojan elämäntyötä luotaava puheenvuoro. Myös louhiluokan esittely on oletettavasti läpileikkaus purjehdusluokan menneisyydestä, mutta kuulemme varmasti myös tulevaisuuden haasteista klassikkorintamalla.

Vaikka tauon jälkeinen ohjelma näyttää keskittyvän modernimpaan aikakauteen kannattaa se jokaisen purjehtimisesta kiinnostuneen kuunnella. Luvassa on mediaanalyysiä ja useampi puheenvuoro venesuunnittelusta.

Kuten vuonna 2015 symposium on osallistujille ilmainen, mutta edellyttää venemessujen sisäänpääsyä ja etukäteisilmoittautumista 8.2.2016 mennessä. Tapahtuma on monena vuonna ollut viimeistä paikkaa myöden varattu ja on oletettavaa, että näin myös tänä vuonna. Messukeskuksen edustajan mukaan tapahtuma on siirretty suurempaan tilaan suuren osanottajamäärän vuoksi ja muutamia paikkoja on vielä jäljellä. Kiirettä kuitenkin kannattaa pitää, jos haluaa ottaa osaa yhteen alkuvuoden mielenkiintoisimmista veneilyalan tilaisuuksista. Tarkemmat ohjeet ilmoittautumisesta tilaisuuteen löytyy täältä.

Ohessa Venda Sailing Symposiumin ohjelma. Kuva aukeaa suuremmaksi klikkaamalla sitä.