"Olisin mielummin purjehtimassa, mutta talvellakin täytyy tehdä jotain."

maanantai 13. helmikuuta 2017

Ulos kammiosta: Tunnelmia Vene 17 Båt - messuilta



Yksityiskohta vuonna 1951 Turun Veneveistämöllä veistetystä 5.5m Skylark veneestä, jonka tilaaja oli maineikaan teollisuus ja purjehtija suvun vesa Gilbert von Rettigille.  


Vene 17 Båt -messut avautuivat viime perjantaina ja ehdin muiden velvollisuuksien ohessa käydä katsastamassa tapahtuman tarjontaa. Vaikka messut ovat pitkälti uusien kaupattavien tuotteiden esittelyä varten, löytyy näytteilleasettajien joukosta paljon mielenkiintoisia kohteita, myös merihistoriallisesta ja -kulttuurisesta näkökulmasta. Ohessa muutamia tunnelmakuvia viikonlopun ajalta. Kuvia löytyy piakkoin myös Purjeita kuivaamassa Instagramista.

Ensimmäisen viikonlopun aikana ohjelmaa oli runsaasti. Mahogany Yachting Societyn osastolla jaettiin uudet klassikkotodistukset sekä kutsuttiin yhdistyksen uudeksi kunniajäseneksi suomalaisen puuvenekulttuurin edistäjä, tietokirjailija ja Puuvene-lehden päätoimittaja Yrjö Klippi. Hän piti nimityksensä jälkeen myös mielenkiintoisen esitelmän Purjehduksen merkityksestä satavuotiaalle itsenäiselle Suomelle. Toinen kiinnostusta herättänyt esitelmä oli Ruotsin tuotteliaimman venesuunnittelijan John Lindblomin esitelmä isänsä Jarl Lindblomin suunnittelemista veneistä.


Yksityiskohta Kansanvene FIN-149 Tuzzista, joka oli käynyt läpi mittavan kunnostustyön.


John Nurmisen Säätiön Loki-kahvilassa oli ohjelmaa läpi viikonlopun, jonka aikana lauteilla kävivät oman alansa parhaimmat asiantuntija ja merkkimiehet. Perjantaina Harry ”Hjallis” Harkimo kävi kertomassa purjehduskokemuksistaan maailmanmerillä, sekä kertoi miksi lähti julkkisten kanssa purjehtimaan Atlantin yli viime tammikuussa ja tekemään Atlantin yli -seikkailurealityohjelmaa. Televisio-ohjelma tarjosi purjehtijalegendalle mahdollisuuden purjehtija poikansa Joel Harkimon kanssa valtamerellä ja näin toteuttaa pitkäaikaisen unelmansa ja lupauksen pojalleen.


Harry "Hjallis" Harkimo kertoo Loki-kahvilan lavalla purjehduskokemuksistaan maailman meriltä. Taustalla Swan s/y Belmontin pienoismalli.


Saman puheenvuoron aikana paljastettiin myös uutinen, jonka mukaan s/y Belmont valjastetaan kuluvana vuonna työhön Itämeren puolesta. Veneen omistava Venevuokraamo Jahti Oy lahjoittaa 10% juhlavuoden tuotoistaan John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri –hankkeille. Samalla Venevuokraamo Jahti Oy:n toimitusjohtaja Joakim Hildén haastoi mukaan kaikki suomalaiset yritykset mukaan talkoisiin Itämeren puolesta.


Venevuokraamo Jahti Oy:n toimitusjohtaja Joakim Hildén kertoo Swan 51 s/y Belmontin tulevasta juhlavuodesta ja yhteistyöstä John Nurmisen Säätiön kanssa.


Hän kertoi, että ”Puhdas meri ja saaristo on meille kaikille purjehtijoille hyvin tärkeä. Vakuutuimme John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeiden konkreettisista tuloksista sekä pitkän ajan toimintasuunnitelmasta ja päätimme siksi lahjoittaa tähän työhön. Tavoitteenamme on samalla kasvattaa tietoisuutta Itämeren tilasta ja suojelumahdollisuuksista sekä haastaa muut organisaatiot ja merenkulkijat mukaan talkoisiin puhtaan Itämeren puolesta.”

Uutisesta ilahtunut säätiön asiamies Annamari Arrakoski-Engardt totesi puheenvuorossaan, että: ”s/y Belmont on upea keulakuva Itämeren suojelutyölle. Olemme todella ilahtuneita siitä, että työmme koetaan merkitykselliseksi ja että juhlavuoden tuotoista lahjoitetaan näin huomattava osa Itämeren suojeluun.”

Lahjoituksen tavoitteena on puhdistaa sinilevästä Helsingin Katajanokalta Turun Aurajokeen kulkevaa reittiä vastaava pinta-ala merta. Tukea Itämerelle voidaan pitää merkittävänä avauksena yrityssponsoroinnin saralla.

Eero Ehanti kertoo Kronprins Gustav Adolfin tykin konservoinnista ja merestä nostetun kirkonkellon kohtalosta. 


Hyviä ja varsin ajankohtaisia esityksiä Loki-kahvilassa olivat myös Eero Ehantin Merestä museoon: Kronprins Gustav Adolfin tykin konservointi, Marjo T. Nurmisen ja Annamari Arrakoski-Engardtin Mitä vanhat kartat kertovat Itämerestä, Jarmo Saarisen Presidentin veneet sekä Meri hädässä – vieläkö ehdimme pelastaa Itämeren?, jossa Marjukka Porvari, Seppo Knuuttila ja Markku Ollikainen pohtiva Itämeren suojelun ajankohtaisia kysymyksiä ja mahdollisuuksia vastaten myös yleisön visaisiin kysymyksiin. Mielenkiintoista oli kuulla myös Suomen Majakkaseuran kuulumisia Märketin majakkasaarelta.

Tuleva viikko on täynnä ohjelmaa, joten kannattaa käydä paikan päällä, jos merikulttuuri kiinnostaa. Jo tänään on luvassa kertomuksia puuveneistä. Loki-kahvilan lavalla äänessä on venemestari toisensa perään, kun kuulemme vuoroin Suomen puuvenekeskuksen toiminnasta, elävästä puuveneperinteestä sekä museojäänmurtaja Tarmon ja sen pelastusveneiden määräaikaistelakoinnista.

Loki-kahvila löytyy Messukeskuksen eteläisen sisäänkäynnin aulasta. Kahvila on avoinna koko venemessujen ajan 10.-19.2.2017. Kun katseesi osuu kuvan ilmapalloon, olet perillä.


Maanantain ohjelma Loki-kahvilan lavalla on seuraavanlainen:

Klo 12.00-12.30 ”Jäänmurtaja Tarmon telakointi” – Juha Puustinen: Suomen merimuseo Suomen merimuseon vene- ja laivamestari Juha Puustinen kertoo museolaiva Tarmon kunnostuksesta Suomenlinnassa.

Klo 13.00-13.15 ”Suomen puuvenekeskuksen toimintaa”: Suomen puuvenekeskus Suomalaista puuveneperinnettä vaaliva Suomen puuvenekeskus esittelee toimintaansa. Kotkan Kantasatamassa sijaitseva Puuvenekeskus on veneveistämön lisäksi merellinen matkakohde, sillä se pitää työaikoina ovet auki myös aiheesta kiinnostuneelle yleisölle.

Klo 14.00-14.30 ”Jäänmurtaja Tarmon telakointi” – Juha Puustinen: Suomen merimuseo Suomen merimuseon vene- ja laivamestari Juha Puustinen kertoo museolaiva Tarmon kunnostuksesta Suomenlinnassa.

Klo 16.30-17.30 ”Navigoi seikkailujen saaristoon” – Päivi Rosqvist & Henrik Jansson, Metsähallitus: Maailman hienoimmaksi kuvailtu saaristomme tarjoaa veneilijälle löytöretken niin luontoon kuin kulttuuriinkin. Suomi 100 -juhlavuonna kannattaa navigoida kiehtoville historiakohteille (mm Vallisaari, Jussarö, Örö, Katanpää, Isokari), joissa juhlistamme itsenäisyyttämme Luonnon päivien teemalla.

Klo 17.30-17.45 ”Suomen puuvenekeskuksen toimintaa” – Suomen puuvenekeskus: Suomalaista puuveneperinnettä vaaliva Suomen puuvenekeskus esittelee toimintaansa. Kotkan Kantasatamassa sijaitseva Puuvenekeskus on veneveistämön lisäksi merellinen matkakohde, sillä se pitää työaikoina ovet auki myös aiheesta kiinnostuneelle yleisölle.

Klo 18.00-18.30 ”Elävä puuveneperinne ja Unesco” – Leena Marsio, Museovirasto & venemestari Erkki Lönnqvist: Leena Marsio Museovirastosta kertoo, miten Unescon tasolla pyritään tekemään näkyväksi puuveneisiin liittyvää elävää kulttuuriperintöä. Mukana keskustelemassa pitkän linjan veneenveiston opettaja, venemestari Erkki Lönnqvist.

Loki-kahvilan ohjelman koko viikolle löytyy tästä ja Messukeskuksen muuhun ohjelmaan voi tutustua tästä. Lokin-kahvilan ohjelmaa voi seurata ajoittain myös Live-feedinä Facebookin puolella.



Mahogany Yachtin Societyn osastolla riitti kiinnostuneita. Kultaranta-veneet aiheuttivat ansaittua kiinnostusta.

Yksityiskohta Telva-veneestä Nissen perämoottorimuseon osastolla, joka löytyy MYS:n osaston yhteydestä.

Kultaranta-veneen ahteri.


Kirjoja John Nurmisen Säätiön osastolla messuhallien puolella.


Vene 17 Båt -messuilla oli esillä myös vanhempaa moottorivenekalustoa, joka tuntui kiinnostavan erityisesti pienempiä messukävijöitä.


Yksityiskohta salonkivene Gretestä, joka on esillä Classic Boat Center Peter Granströmin osastolla. 







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti