Ulos kammiosta: Loki-kahvilassa: Kurkistus Loki-kahvilan tarjontaan venemessuilla 18.-19.2

Loki-kahvilan löydät Messukeskuksen eteläisen sisäänkäynnin aulasta toisesta kerroksesta ja tunnistat kuvan ilmapalloista. 

Venemessuviikko on mennyt vauhdikkaasti ja ohjelmaa on riittänyt myös muissa merellisissä kohteissa, kuten Merikeskus Forum Marinumissa. Hiihtolomakin on monissa perheissä edessä, mutta mikäli hiihtolomaviikko ei paina päälle, niin kannattaa suunnata matkansa kohti Vene 17 Båt -messuja ja Loki-kahvilaa. Vaikka mielenkiintoista ohjelmaa on ollut koko viikon ei toinen messuviikonloppu jää jalkoihin kulttuurisessa annissaan. Ohjelma Loki-kahvilassa jos suinkin mahdollista on entistä mielenkiintoisempi tänään lauantaina ja huomenna sunnuntaina kuin viime viikonloppuna.

Loki-kahvilan ohjelmassa on luvassa lauantaina puheenvuoro amiraali Nordenskjöldin meriseikkailuista, jonka aikana amiraali Juhani Kaskeala ja tietokirjailija Raoul Johnsson käyvät läpi 1700-luvulla eläneen amiraalin tapahtumarikkaita vaiheita maailman merillä. John Nurmisen Säätiö julkaisi syksyllä kirjan Amiraali Nordenskjöldin meriseikkailut, jonka pohjalta voin sanoa, että luvassa on suolanmakuisia hetkiä Loki-kahvilan lavalla.

Kiinnostavilta vaikuttavia puheenvuoroja ovat myös Riikka Alvikin "Kuinka ruotsalainen sotalaiva päätyi Helsingin hylkypuistoksi" ja Maria Grönroosin "Pohjolan kartan kiehtova menneisyys". Unohtaa ei sovi myöskään Miina Mäen ja Hannu Lehtosen "Itämeren suojelu ja kestävä kalastus" -dialogia.

Messupäivän lopuksi keskustellaan purjehduskulttuurista nuorten ihmisten näkökulmasta ja katsotaan Viaporin Tuoppi -dokumentti, joka on erittäin antoisa ja antaa hyvän näkökulman puuvenepurjehduksen nykytilaan.

Sunnuntaina 19.2 Loki-kahvila tarjoaa erityisesti lapsille ohjelmaa. Paikalla on Suomen merimuseon Laivakoira Vellu sekä lavalla solmu ja signaalilippu -työpajoja. Ehrensvärd-seuran järjestämässä ohjelmassa kuullaan, kuinka Amiraali Fredrik Henrik Chapman suunnitteli lukuisia aluksia Viaporin saaristolaivastoon, kuten purjehdittavan ja soudettavan tykkisluupin. Chapman kertoon tykkisluuppista Dianasta ja sen meriseikkailuista lapsille. Hänen kanssaan opetellaan myös Viaporin saaristolaivaston aluksilla tarvittavia taitoja, kuten solmujen tekemistä ja lipuilla tehtäviä signaalimerkkejä. Amiraali Chapmania esittää Ingemar Raukola.

Työpajojen lisäksi luvassa on myös Majakkaseuran puheenvuoro, joka ensimmäisenä viikonloppuna oli mukaansatempaava sekä Ilkka Karttusen puheenvuoro uudesta Miehet merellä teoksesta ja vanhoista valokuvista tarinankerronnan osana 320-vuotiaan Suomen luotsilaitoksen taipaleelta.

Mainittakoon, että myös purjeita kuivataan lauantaina puheenvuorossa "Työväenpurjehdus Suomessa 1800-luvulta 1960-luvulle" kello 15.00 alkaen.

Loki-kahvila löytyy Messukeskuksen eteläisen sisäänkäynnin aulasta toisesta kerroksesta ja on avoinna koko venemessujen ajan 10.-19.2.2017. Loki-kahvilan koko viikonlopun ohjelman löydät täältä.

Ulos kammiosta: Loki-kahvilassa: Kurkistus Vene 17 Båt -messujen tarjontaan.

Loki-kahvila löytyy Messukeskuksen eteläisen sisäänkäynnin aulasta ja se on avoinna koko venemessujen ajan 10.-19.2.2017.

Vene 17 Båt -messut aukeavat huomenna perjantaina. Ei ole kysymystäkään siitä, että messujen kiinnostavin kohde merikulttuurin näkökulmasta on ehdottomasti John Nurmisen Säätiön Loki-kahvila, jossa Loki-palvelu rantautuu elävään elämään internetin ihmeellisestä maailmasta. Loki on John Nurmisen Säätiön toteuttama kaikille avoin merellinen palvelu, joka kokoaa kartalle merenkulkijoiden jakamia tarinoita, retkikohdevinkkejä, merellisiä palveluntarjoajia sekä monipuolista tietoa merikulttuurista ja -historiasta. Meren asiantuntijoiden, kuten merimuseoiden, ohella kuka tahansa rekisteröitynyt käyttäjä voi kiinnittää Lokin kartalle oman tarinansa. Rekisteröityminen sekä merkintöjen lisääminen on ilmaista ja karttaa voi tutkailla maksutta myös ilman rekisteröitymistä. Loki-palvelu löytyy osoitteesta www.lokistories.fi .

Loki perustuu karttapohjaan, jonka kautta käyttäjä löytää mielenkiintoisia tarinoita ja muuta materiaalia liittyen Itämereen, merikulttuuriin ja historiaan. Mukana on myös tutustumisen arvoisia retkikohteita. Palvelu lanseerattiin sen nykyisessä muodossa viime keväänä ja se on tämän jälkeen ollut kovassa käytössä. Palvelusta löytyy jo satoja merkintöjä, jotka ovat toinen toistaan mielenkiintoisempia. Lokimerkintöjä ovat kartalle laittaneet niin merimuseot, Yleisradio kuin pursiseurat. Internet ei kuitenkaan pysty täyttämään merikulttuurista kiinnostuneiden sosiaalista ulottuvuutta loputtomiin ja näin ollen on hyvä, että John Nurmisen Säätiö tarjoaa kaikille Itämerestä sen luonnosta ja kulttuurista kiinnostuneille mahdollisuuden kohdata kasvoikkain.

"Kiinnostus ja ihastus Loki-kahvilan ohjelmaa kohtaan on ollut jo etukäteen ilahduttavan suurta. Täytyyhän yhteisön tavata aina välillä kasvokkainkin - kuka tietää, vaikka Loki-kahvilasta tulisi tulevaisuudessa pysyvä toimintamuoto digitaalisten kanaviemme rinnalle", iloitsee Lokin projektipäällikkö Anna Herlin John Nurmisen Säätiöstä.

Loki-kahvilan ohjelma on ylitsepursuava ja ohjelman myötä saa vastauksen mm. seuraaviin kysymyksiin: Minne tulevana kesänä kannattaa veneillä? Entä millaisia uskomuksia ja myyttejä vanhoihin karttoihin liittyy? Millaista oli amiraalin elämä 1700-luvulla? Ehdimmekö vielä pelastaa Itämeren?

Kahvia vai teetä? Loki-pavelu tarjoaa tietoa ja kulttuuria Itämeren piiristä.

Viikon aikana on esillä niin paljon mielenkiintoisia aiheita, että kahvilassa voisi istua vaikka koko viikon ja mikä parhainta Loki-kahvilan ohjelmistossa on myös paljon lapsille suunnattua toimintaa. Merikulttuuri ei ole vain harmaiden merikarhujen ja pölyn keskellä työskentelevien merihistorioitsijoiden yksinoikeus. Loki-kahvilassa järjestetään solmu- ja signaalilippu -oppipajoja sekä satuhetkiä. Lapsille suunnattua ohjelmaa on erityisesti perhepäivänä 19.2. Yksittäisenä nostona voi mainita, että samana päivänä Suomen merimuseon Laivakoira Vellu on paikalla kello 10-16.

On lähes oikeusmurha, että teen nostoja ohjelmasta, koska Loki-kahvilan ohjelma on niin mielenkiintoinen kaikkinensa. Tästä huolimatta ajattelin kuunnella seuraavat puheenvuorot itse ensimmäisen viikonlopun aikana:

Perjantaina 10.2 kello 14.30-15.00 Eero Ehanti Suomen kansallismuseon konservointiyksikköstä kertoo vuonna 1788 uponneen Kronprins Gustav Adolfin hylyn ja tykkien kohtalosta. Yksi tykeistä nostettiin merenpinnalle ja konservoitiin näyttelykuntoon. Minkälainen on tämän vaikuttavan esineen elinkaari? Mitä valurautaiselle jättiläiselle tapahtui meressä vuosisatojen kuluessa? Mitä vaadittiin, jotta se säilyy sekä meidän että tulevien sukupolvien iloksi? Ja miksi tämä kaikki on tärkeää? Esitelmä avaa merihistoriaa aivan uudella tavalla ja odotan sitä suurella mielenkiinnolla.

Toinen perjantain mielenkiintoisimmista puheenvuoroista on eittämättä S/Y Belmonttiin liittyvä tiedotustilaisuus, joka alkaa kello 15.00. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta s/y Belmontin ja Hjallis Harkimon maailmanympäripurjehduksen kotiinpaluusta. Tämä purjehdus on edelleen yksi suomalaisen purjehdushistorian merkittävimmistä saavutuksista. Joakim Hilden (Belmont / Jahti Oy) ja Hjallis Harkimo ovat luvanneet kertoa, mitä kaikkea Swan-veneen juhlavuoteen mahtuu ja mitä juhlavuosi merkitsee purjehtijalegendalle.

Aallot pyyhkivät S/Y Belmontin täkkiä.

Lauantaina 11.2 esille nostaisin erityisesti kello 11.15 alkavan Professori Jyri Seppälän ja tutkija Merja Saarisen puheenvuoron ”Millainen on sinun Itämeri-jalanjälkesi?” Seppälä ja Saarinen esittelevät uutta Itämeri-laskuria sekä kertovat, minkälaiset valinnat vaikuttavat Itämeri-jalanjälkeen ja miten omaa Itämeri-jalanjälkeä voi pienentää. Esityksestä voi varmasti poimia monia hyviä vinkkejä arkeen, sillä Itämeri on meidän yhteinen huolenaiheemme!

Merihistorian puolelta kiinnostava puheenvuoro tulee Turusta. Kello 15.00-15.30 Merikeskus Forum Marinumin amanuenssi Jarmo Saarinen kertoo Kultaranta-veneiden historiasta. Esitys on varsin ajankohtainen, sillä messuilla on esillä Kultaranta I ja II, jonka lisäksi tämän vuoden aikana Forum Marinumissa avautuu presidenttien veneistä kertova näyttely.

Mielenkiintoinen on myös puheenvuoro kartoista kulttuurin peilinä: ”Mitä vanhat kartat kertovat Itämerestä” - esityksen aikana tietokirjailija Marjo T. Nurminen ja John Nurmisen Säätiön asiamies Annamari Arrakoski-Engardt keskustelevat Nurmisen tulevan kirjan aiheesta, Itämeren kartan historiasta. Nurmisen aikaisempi kirja Maailma piirtyy kartalle oli huikea luku kokemus visuaalisen ilotulituksen lisäksi, joten tulevalta kirjalta odotan paljon.

Sunnuntaina on ilo kuunnella puolilta päivin ”Majakkaseuran talkootarinoita”, jossa Suomen Majakkaseura – Finlands fyrsällskap ry:n jäsenet kertovat Majakkaseuran kunnostusprojekteista. Tämän jälkeen on hyvä kuunnella myös ”Meri hädässä – vieläkö ehdimme pelastaa Itämeren?” –puheenvuoron, jossa Itämeren suojelun superstarat Marjukka Porvari John Nurmisen Säätiöstä, Seppo Knuuttila SYKE:stä ja Markku Ollikainen, Helsingin yliopistosta pohtivat Itämeren mahdollisuuksia ja vastaavat yleisön kysymyksiin.

Allekirjoittanut on myös viikonloppuna, jopa kolmeen otteeseen, turisemassa purjehdus- ja veneilykulttuurin historiasta. Jos blogin lukijoita kiinnostaa näkökulmat huvipurjehduksen historiaan ja Naantalin Purjehdusseuran satavuotinen historia, olette mitä tervetulleimpia Loki-kahvilaan perjantaina kello 16.00, lauantaina kello 16.00 sekä sunnuntaina kello 15.00.

Viikon ohjelma Loki-kahvilassa ei häviä ensimmäisen viikonlopun esityksille, päinvastoin. Tarjolla on puuvenekulttuuria, jäänmurtajia sekä muuta kiinnostavaa, mutta palaan näihin aiheisiin myöhemmin. Kaiken kaikkiaan Loki-kahvilan monipuolinen ohjelma on osoitus suuresta kiinnostuksesta suomalaista merikulttuuria kohtaan. Se on myös hyvä esimerkki siitä, kuinka monipuoliset lähtökohdat Itämeri ja sen rannikko antavat erilaisille lähestymistavoille kulttuurin ja muun tutkimuksen saralla. Kymmenen päivän ajan Loki-kahvila tarjoaa toinen toistaan mielenkiintoisempaa ohjelmaa ja jos sattuu asumaan pääkaupunkiseudulla, kannattaa käydä kuuntelemassa esitykset vaikka joka päivä.

Loki-kahvila löytyy Messukeskuksen eteläisen sisäänkäynnin aulasta. Kahvila on avoinna koko venemessujen ajan 10.-19.2.2017. Lokikahvilan ohjelma kokonaisuudessaan löytyy täältä.

Ulos kammiosta: Mahonkisia klassikoita: Kurkistus Vene 17 Båt -messujen tarjontaan.

Kultaranta II tasavallan presidentin kesäasunnon Kultarannan vesillä. Kuva: Suomen kansallismuseo: Suomen merimuseon kuvakokoelma, CC BY 4.0.

Kauden avaukseen eli Helsingissä järjestettäviin Vene 17 Båt -messuihin on vajaa viikko aikaa, joten on aika aloittaa messuohjelmaa läpiperkaaminen. Minne kannattaa mennä, jos ja kun on kiinnostunut merihistoriasta ja siihen liittyvistä teemoista?

Tunnetusti Vene 17 Båt -messut on Suomen suurin venemessutapahtuma ja kaiken näköistä tarjottavaa on paljon. Yleisesti ottaen messut keskittyvät uusien tuotteiden ja veneilytarvikkeiden myyntiin, mutta vuosi vuodelta tarjolla on ollut yhä enemmän merellisiä elämyksiä ja näin myös merihistoriaa nostalgian muodossa. Perinteisesti SPV:n järjestämä Symposium ja Hylkyseminaari ovat tarjonneet oivan kattauksen merihistorian asiantuntijoita, mutta tänä vuonna ensiksi mainittu keskittyy kilpaurheiluun ja jälkimmäinen loistaa poissaolollaan. Tästä huolimatta messuilla on laajaa, mahdollisesti jopa laajempi kattaus veneily- ja purjehdushistoriaa kuin ennen.

Lähdetään liikkeellä Mahogany Yachting Society ry:n, eli tuttavallisemmin MYS:n messuosastosta, jonka teemana on Suomi 100 vuotta. Yhdistyksen laaja osasto yhdessä Nisse Häggbom Outboard Museumin tarjonnan kanssa ovat tarjonneet vuosien saatossa messujen laajimman puuvenekattauksen. Osastolla on ollut mitä mielenkiintoisempia mahonkisia ja muita puisia kaunottaria, kuten tänäkin vuonna. Esillä on kaksi Kultaranta-venettä, ESS-båt, ja viime vuonna samassa tilaisuudessa esitelty Int. 5.5m Skylark. Veneiden ja muiden näyttelyesineiden lisäksi tarjolla on myös ohjelmaa 11.2. kello 11.00 alkaen.

Alkuun K-raadin, Museoviraston ja Forum Marinumin edustajat jakavat klassikkotodistukset, jonka jälkeen Mahogany Yachting Society myöntää kunniajäsenyyden uudelle henkilölle. Kello 11.30 on vuorossa Yrjö Klipin esitelmä aiheesta Purjehduksen merkitys 100 vuotiaalle itsenäiselle Suomelle, jonka jälkeen John Lindblom esitelmöi isänsä Jarl Lindblomin suunnittelemista veneistä. Mikäli ohjelman aikana ei ehdi MYS:n osastolle, kannattaa silti vierailla osastolla, sillä esillä olevat veneet ovat näkemisen arvoisia.

Esille nostaisin ehdottomasti Kultaranta-veneet ovat, jotka ovat tutustumisen arvoisia, ovathan ne olleet maamme päämiehen edustusveneitä. Kultaranta I on Androksen 20-luvun alussa rakentama avonainen nopeakulkuinen moottorivene. Se päätyi presidentilliseen käyttöön Kultarannan siirtyessä tasavallan presidentin kesäasunnoksi irtaimistoineen. Veneen vaiheista on aiemmin ollut varsin rajallisesti tietoa ja siten vierailu MYS:n osastolla tuo varmasti myös allekirjoittaneelle lisävaloa veneen historiasta. Janin puuveneblogissa oli maininta veneen kunnostuksen alkuvaiheista, mutta sen jälkeen on tapahtunut ilmeisen paljon, jotta vene on saatu näyttelykuntoon. Odotan innolla veneen näkemistä.

Tasavallan presidentti ja rouva Kallio moottoriveneajelulla Kultarannan vesillä Naantalissa. Taustalla Kultarannan venekantaan kuulunut Gustaf Estlanderin piirtämä Saksassa veistetty 55m2-luokkaan kuulunut saaristoristeilijä Glory, jonka Lauri Kristian Relander osti presisidenttinä ollessaan veneen Sigurd Frosterukselta. Kuva: Pietinen, kuvaaja 1937, Museovirasto, CC BY 4.0.

Tasavallan presidentti ja rouva Kallio moottoriveneajelulla Kultarannan vesillä Naantalissa Kultaranta I:llä. Kuva: Pietinen, kuvaaja 1937, Museovirasto, CC BY 4.0.

Kultaranta I seuraaja Kultaranta II on myös mielenkiintoinen vene. Se tilattiin alun perin korvaamaan Kultaranta I, joka avomoottoriveneenä oli auttamattoman pieni ja suojaton yhteyksien hoitamiseen Naantalin kaupungin ja Kultarannan välillä. Veneen valmistuessa vuonna 1929 Ukko-Pekan siltaa ei ollut olemassa ja näin ollen Luonnonmaalla sijaitsevaan Kultarantaan ei ollut maayhteyttä. Vaikka Naantali tunnetaan hyvästä säästään, ja Naantalinaukko on varsin aalloton, tarvitsivat kunniavieraat säällisen ja suojaisen veneen sateen sattuessa.

Mahonkinen vene veistettiin Porvoossa Gösta Kyntzelin piirustusten mukaan ja se laskettiin vesille 1929. Kahden hengen miehistön lisäksi veneeseen mahtui kymmenen matkustajaa ja se saavutti 30 solmun nopeuden alkuperäisellä 6-sylinterisellä Schripps F-6 Junior Gold Cup -moottorilla. Vene palveli presidenttejä myös saaristoretkillä ja siltayhteyden valmistumisen jälkeen vuonna 1934 Kultaranta II oli yksinomaan retkeilykäytössä. Virtaviivainen yhdeksän metrinen alus oli virkavenekäytössä Lauri Relanderin ajoista Urho Kekkosen presidenttikaudelle, vuoteen 1971 asti. Veneen hoidosta tuona aikana vastasi Turun laivastoasema. Nykyisin vene kuuluu Suomen merimuseon kokoelmiin, jonne sen on lahjoittanut Sanoma Osakeyhtiö vuonna 1978. [Kansallismuseo]

Mainittakoon, että Kultaranta-veneistä oman puheenvuoronsa ”Presidentin veneet – Kultarantojen hohtoa” messuilla pitää Merikeskus Forum Marinumin amanuenssi Jarmo Saarinen Loki-kahvilassa lauantaina 11.2. kello 15.00. Mikäli valtiollisten huviveneiden historia kiinnostaa ja haluaa lepuuttaa jalkojaan kahvin ja muiden herkkujen ääressä, kannattaa tuolloin suunnata messuvierailunsa Loki-kahvilaan, joka sijaitsee Messukeskuksen eteläisen sisäänkäynnin aulassa.

5.5m Skylark-venettä kunnostetaan Forum Marinumin tiloissa Turussa. Skylark oli suurin piirtein tässä vaiheessa viime helmikuussa venemessuilla. Kuva: Maija Joro/Forum Marinum

Kultarantaveneiden lisäksi MYS:n messuosastolla on tarjolla myös paljon muuta kiinnostavaa nähtävää. Viime vuonna esillä, tosin keskeneräisenä, oli Int. 5.5m Skylark, josta kerroin laajemmin jo taannoin. Alun perin vuonna 1951 Gilbert von Rettigille Turun Veneveistämöllä veistetty 5.5m-luokan kilpapursi on nyt saatu entisöityä ja se odottaa jäiden lähtöä ja vesillelaskua.

Veneen kunnostus on tapahtunut Merikeskus Forum Marinumin tiloissa ja siitä on vastannut veneveistäjä Juha Suorsa. Hankkeessa on ollut mukana myös Åbo Akademin merihistorian laitos, jonka kokoelmista löytyi veneen alkuperäisiä piirustuksia. Aikalaisaineistoa ja konsultaatiota on saatu veneen suunnitelleen Jarl Lindblomin pojalta John Lindblomilta, joka isänsä tavoin työskentelee venesuunnittelijana.

Veneen nykyinen omistaja on halunnut, että Skylark linkittyisi kotiseuransa Airisto Segelsällskapin toimintaan esimerkiksi koulutuskäytössä. Tarkoituksena on, että seuran juniorit voivat osallistua sillä klassikkoveneiden kilpailuihin tulevina kesinä. Talvella Skylark telakoidaan alkuperäiselle rakennuspaikalleen Turun veneveistämölle. Kunnostuksen valmistuttua vene on varmasti ilo kaikkien silmille ja ennen kaikkea tuleville kilpapurjehtijapolville, jotka pääsevät tutustumaan veneellä klassikoiden maailmaan. Int. 5.5m Skylark kiiltää varmasti kilpaa Kultarantojen ja muiden esillä olevien uudempien veneiden kanssa, jonka lisäksi ei sovi unohtaa myöskään Nissen perämoottoreita, jotka kiiltelevät kuin makeiset Fazerin parhaat -karkkipussissa.

Mahogany Yachting Societyn osaston lisäksi Vene 17 Båt -messut tarjoavat myös kaikenlaista muuta mielenkiintoista, mutta palataan niihin vielä alkavalla viikolla. Luvassa ainakin Loki-kahvilan ohjelman kohokohdat, sekä muutama muu makupala. Messujen aikana Purjeita kuivaamassa -blogi kertoo myös viimeisimmät kuulumiset, joten viikoilla 6 ja 7 kannattaa vierailla blogissa tiuhemmin kuin normaalista.

Mahogany Yachting Societyn ohjelma ja esillä olevan veneet Vene 17 Båt -messuilla.

Katse horisonttiin: Mitä alkuvuosi 2017 tuo tullessaan?

Purjevene Porkkalan vesillä noin 1915. Kuva:Museovirasto, Historian kuvakokoelma, CC BY 4.0.

Suomen juhliessa satavuotista taivaltaan historian käyttö mediassa on lisääntynyt huomattavasti. Samalla esille tuodaan jos jonkinlaista historiatapahtumaa, jotka ovat toinen toistaan kiinnostavampia. Suurin osa tapahtumista liittyy todennäköisesti tavalla tai toisella Suomen historian kipupisteisiin: vuoteen 1917 sekä talvi- ja jatkosotaan, mutta varmasti toisenlaisiakin näkökulmia otetaan esille.

Merihistorian kannalta tuleva alkuvuosi on varsin mielenkiintoinen. Lähtölaukaus vuoden tapahtumiin oli ilman muuta Tieteen päivien yhteydessä järjestetty Suomi Saarena! -luentosarja, jonka esiintyjäkaarti oli varsin monipuolinen.

Tieteen päivät on suurelle yleisölle suunnattu, kaikki tieteenalat kattava tiedetapahtuma, jossa eri alojen tutkijat kertovat laaja-alaisesti tieteestä ja tutkimuksesta sekä tieteen mahdollisuuksista. Kahdelle päivälle jakautunut Suomi Saarena! –luentosarja tarjosi tätä varmasti. Torstaina 12.1. Kansalliskirjastossa pohdittiin merihistoriaa karttojen, hylkyjen, utopioiden, luonnon ja satamien kautta. Perjantaina 13.1. Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa taas käytiin läpi jäänmurron historiaa. Torstain tapahtuman esiintyjät ja aiheet löytyvät Tieteen päivien sivuilta tästä, ja perjantain ohjelma tästä.

Tieteen päivillä puhuttiin myös jäänmurrosta. Kuvassa Suomen ensimmäinen jäänmurtaja J/M Murtaja Eteläsatamassa Katajanokan edustalla. Taustalla Uspenskin katedraali ja Rahapaja. Murtaja saapui Helsinkiin huhtikuussa 1890. Kuva: Daniel Nyblin, Helsingin kaupunginmuseo, CC BY 4.0.

Oman osansa merihistoriasta kiinnostuneille antaa perinteisesti myös Vene 17 Båt –messut, jotka järjestetään 10.-19.2.2017 Messukeskuksessa Helsingissä. Messujen ehdottomasti mielenkiintoisin kohde merihistorian kannalta on tänä vuonna Loki-kahvila, joka löytyy Messukeskuksen eteläisen sisäänkäynnin aulasta. Kahvilan toiminnasta vastaa John Nurmisen Säätiön Loki-palvelu, joka rantautuu internetistä ihmisten pariin messujen ajaksi. Loki-kahvilan tarjoama ohjelma on erittäin laaja, mielenkiintoisia puhujia on paljon ja ohjelmaa on tarjolla koko viikon. Kahvilan ohjelman löytää kokonaisuudessaan John Nurmisen Säätiön sivuilta tästä.

Messujen yhteydessä järjestetään myös perinteeksi muodostunut SPV:n Symposium, joka tänä vuonna kulkee nimellä Sailing Team Finland Symposium ja sen osallistujamaksuilla tuetaan suomalaisia olympiapurjehtijoita. Vaikka tämän vuoden Symposiumin puheenvuorot ovat keskittyneet huippu-urheiluun, saattaa ainakin ensimmäinen paneeli Äärirajoilla tarjota mielenkiintoista kuultavaa valtameripurjehduksen vaiheista. Paikalla ovat puhumassa olympiavoittaja ja Volvo Ocean Race -purjehtija Thomas Johanson, yksipurjehtija Ari Huusela ja Hjallis Harkimo. Lisätietoja tapahtumasta löydät tästä.

Edellisten lisäksi mielenkiintoista ohjelmaa ovat menneinä vuosina tarjonneet myös Mahogany Yachting Society ry, Puuveneveistäjät ry sekä Suomenlahden Puuveneilijät omilla osastoillaan.

Sailing Team Finland Symposiumin ohjelma.

Venemessujen jälkeen maaliskuusta on tarjolla useita mielenkiintoisia tapahtumia. Merihistorian päivät Kotkassa ovat varmasti laajin tapahtuma, mutta unohtaa ei kannata myöskään Turun yliopiston yleisen historian oppiaineessa toimivan Tiedepiirin ja John Nurmisen Säätiön järjestämää Matkojen, maantieteen ja kartografian historiaa -seminaaria ja Forum Marinumissa järjestettävää Göran Schildtin 100-vuotis syntymäpäivää.

Matkojen, maantieteen ja kartografian historiaa –seminaari järjestetään torstaina 16.3.2017 klo 10–16 John Nurmisen Säätiön tiloissa Pasilassa. Päivän ohjelma koostuu kahdesta pidemmästä esitelmästä sekä monista lyhyistä tutkimusesittelyistä. Maaliskuussa Helsingissä järjestettävän seminaarin päämääränä on koota yhteen eri alojen tutkijoita, aktiivisia harrastajia ja keräilijöitä, joiden yhteisenä kiinnostuksen kohteena ovat menneisyyden matkat, matkailijat, heidän työnsä ja kokoelmansa. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta Suomessa eri aloilla ja tahoilla tehtävästä tutkimuksesta sekä tutustua muihin tutkijoihin ja aihepiiristä kiinnostuneisiin.

Merihistoriapäivät Kotkassa 24.-26.3.2017. Kuvassa puutavaran lastausta Kotkan redillä s/s Manfred-nimisessä aluksessa 1930-luvulla. Kuva: Museovirasto. Suomen Merimuseon kuvakokoelmat.  

Merihistorian päivät 2017 – Suomi saarena – Finland som en ö – Finland as an Island järjestetään Merikeskus Vellamossa Kotkassa 24.-26.3.2017. Suomen merihistoriallinen yhdistys ja Suomen meriarkeologian seura järjestävät tapahtuman yhteistyössä Suomen merimuseo kanssa ja kuten nimestäkin voi arvata on teemana tällä kertaa Suomi saarena.

Kolmipäiväinen Merihistorian Päivät -seminaari kokoaa yhteen merihistoriasta, meriarkeologiasta, merietnologiasta ja laivahistoriasta koostuvat tutkijat ja alan harrastajat. Kansainvälisen seminaarin teema kiteyttää merellisten yhteyksien merkitystä maamme yhteiskunnalliselle, taloudelliselle ja henkiselle kehitykselle. Alustajiksi ovat lupautuneet professori Isaac Land (Indiana State University), professori Robert Lee (University of Liverpool) sekä enhetschef Lars Einarsson (Kalmar Läns Museum). Laajempi seminaarin ohjelma löytyy tästä.

Merikeskus Forum Marinumin alkuvuosi on täynnä tapahtumia. Helmi-, maaliskuussa museossa avataan kaksi näyttelyä ja Töissä merellä –luentosarja alkaa. Toinen näyttelyistä on lapsille suunnattu Ahvenanmaan merenkulkumuseon tuottama näyttely "Matkalla Chiiffin ja Sally Jonesin kanssa" ja toinen ”Göran Schildt humanistivalokuvaajana”. Molemmista näyttelyistä juttua niiden avauduttua.

Matkalla Chiiffin ja Sally Jonesin kanssa juliste. (Forum Marinum)

Vauhdikkaan kevään jälkeen kesä tuo oman osansa merihistorian teemoihin. Heinäkuussa on Tall Ship Race -tapahtuma Kotkassa ja Turussa, jonka lisäksi Turussa järjestetään myös Suomi 100 vuotta juhlaregatta heinäkuun päätteeksi, mutta palaan näihin teemoihin myöhemmin. Monta muutakin mielenkiintoista tapahtumaa mahtuu vielä Suomen satavuotisjuhlavuoteen kuten Naantalin Purjehdusseuran satavuotishistorian julkaiseminen elokuussa. Näistä kuitenkin enemmän tuonnempana.

Göran Schildt 100 -juliste (Forum Marinum)