Ulos Kammiosta: Matkalla Chiiffin ja Sally Jonesin kanssa -näyttely Forum Marinumissa

Matkalla Chiiffin ja Sally Jonesin kanssa juliste. Kuva:Forum Marinum

Merikeskus Forum Marinumissa avautui tänään ennennäkemätön meriseikkailu, joka on taianomainen sekoitus leikkiä ja totista totta. Matkalla Chiiffin ja Sally Jonesin kanssa -näyttely on Ruotsalaisen Jakob Wegeliuksen kirjaan perustuva, Ahvenanmaan merenkulkumuseon tuottama näyttely. Se on ollut yleisömenestys Maarianhaminassa ja todellinen vetonaula viime syksynä Göteborgin merimuseossa. Leikkiinkutsuva, toiminallinen näyttely on nyt saatu lainaksi Forum Marinumiin.

Ruotsalaiskirjailija Jakob Wegeliuksen lastenkirjasta Legenden om Sally Jones löytyy monia hienoja kuvauksia merenkulusta ja merimieselämästä. Päähenkilö on gorilla nimeltä Sally Jones joka elää tapahtumarikasta ja traagista elämää. Joutuessaan merelle hän tapaa Chiiffin, suomalaisen konemestarin, josta tulee elinikäinen ystävä.

Queen of Congo Ahvenanmaan merenkulkumuseon tiloissa. Kuva: Ahvenanmaan merenkulkumuseo.

Näyttelyn avajaisissa temmelsivät Luostarivuoren koulun Martin yksikön 2, 4 ja 5 –luokkien kielikylpyryhmät. Alkuun he kuuntelivat asiantuntevasti näyttelyn avajaispuheen ruotsiksi. Forum Marinumin henkilökuntaan kuuluvat museolehtori Maija Joro ja opas Bodil Lindberg kertoivat Sally Jonesin tarinan ja hieman näyttelyn taustoista.

Avajaispuhetta odotetumpi oli kuitenkin hetki, jolloin oppilaat pääsivät tutustumaan näyttelyyn. Montaa jalkaa ei ollut maassa kiinni, kun pienet museovieraat valloittivat näyttelytilan. Riemunkiljahdukset ja jatkuva nauru täyttivät tilan, jossa normaalisti vallitsee hiljainen, lähes pyhättömäinen tunnelma. Avajaisten pääasiallinen ohjelma olikin leikki ja ilonpito, hyvä niin. Turhanaikainen pönötys ei olisi sopinut lapsille suunnatun museonäyttelyn avajaisiin.

Avajaispuhetta odotetumpi hetki lieni leikkiin tempaantuminen.

Erityisen suosituksi osoittautui näyttelyn vetonaulana toimiva laiva Queen of Congo, jolla konemestari ja Sally seikkailevat. Näyttelyn kuratoinut projektikoordinaattori Hanna Niittymäki kertoi, että laiva oli saapunut paikalle lohkoina. Museon henkilökunta pääsi näin tutustumaan myös laivateollisuuden perusteisiin. Muut näyttelyn rakenteet tulivat paikalle joko valmiina tai pitkänä tavarana. Näyttelyyn oli haettu kuulemma hieman hämäräryyttä, jotta eksotiikka tulisi paremmin esiin.

Queen of Gongon lisäksi suosittuja olivat myös kirjassa esiintyvät Gorillabar ja leipomo, jossa oli tarjolla kuohujuomaa (Pommacia) avajaisten kunniaksi. Leipomossa tarjolla taas oli keksejä ja vaahtokarkkeja teemaan sopien. Nuorten museovieraiden iloksi lähes koko museon henkilökunta oli pukeutunut rooliasuihin. Näyttelyn kätköissä saattoi tavata Sallyn, Chiiffin, Kapteenin ja monia muita Legenden om Sally Jones -kirjan henkilöhahmoja. Huhun mukaan he ovat satunnaisesti paikalla myös muina päivinä.

Gorillabarin kyltti ja hämyinen rantakatu jossain meren tuolla puolen.

Kirja johon näyttely perustuu, on palkittu August-palkinnolla, ”Ruotsin Finlandia-palkinnolla”, vuonna 2008. Legenden om Sally Jones -kuvakirjan on kirjoittanut ruotsalainen Jakob Wegelius, jonka kirjoja on käännetty yli kymmenelle kielelle. Hänen esikoiskirjansa oli vuonna 1994 julkaistu humoristinen Spionerna i Oreborg -lastenkirja. Tähän astisen tuotannon tärkeimmiksi teoksiksi ovat nousseet Sally Jones -kirjat, Legenden om Sally Jones ja Merten gorilla -nuorisoromaani, josta kirjailija sai toisen August-palkinnon vuonna 2014. Se palkittiin myös vuonna 2015 Pohjoismaiden neuvoston lasten- ja nuortenkirjapalkinnon.

Ensimmäisessä kirjassa seurataan Sallyn pentuaikaa afrikkalaisessa sademetsässä. Jouduttuaan salametsästäjän vangiksi Sally päättyy ensin etsintäkuulutetuksi mestarivarkaaksi Istanbuliin ja sieltä edelleen merille koneenkäyttäjäksi. Toisessa itsenäisessä jatko-osassa kuvitetulle teokselle seurataan gorillan myöhempiä vaiheita merillä ja eksoottisissa maissa. Nimensä mukaisesti nyt avattu näyttely seuraa ensimmäisen kirjan vaiheita.

Vaikka kaksikielisyys on rikkaus, on pieni harmi, ettei kirjaa ole käännetty suomeksi. Näin ollen voi käydä niin, että näyttely jää vähän etäiseksi niille lapsille, jotka eivät ole päässeet nauttimaan Sally Jonesin kiehtovasta maailmasta kielimuurista johtuen. Huoli lienee kuitenkin turha, sillä avajaisissa lapset eivät tästä välittäneet lainkaan. Tärkeintä oli leikki ja peuhu. Näyttelyssä suurin osa teksteistä ja tietotauluista olivat sitä paitsi esillä ruotsiksi, suomeksi ja englanniksi. Ennakkotietojen mukaan WSOY julkaisee Wegeliuksen toisen kirjan Merten Gorillan alkuvuodesta 2017 ja ei olisi pahitteeksi jos Legenden om Sally Jones ilmestyisi suomeksi, jossain vaiheessa. Niin kiinnostava kirja on, että soisin jokaisen lapsen siitä nauttivan.

Lapset leikkivät näyttelyssä innokkaina.

Toiminnallisessa näyttelyssä tärkeintä on juuri kokemuksellisuus ja kaikkeen sai koskea. Museoväki kannusti lapsi aktiiviseen leikkiin omalla roolipukeutumisellaan. Ruotsissa toiminnalliset näyttelyt ovat olleet arkea jo vuosia ja Suomessakin toimintaa on kehitetty kiitettävän aktiivisesti.

Tällä hetkellä esimerkiksi pääkaupunkiseudulta löytyy useita näyttelyitä: Elämyksellinen lastentarhamuseo Sörnäisissä on suunnattu erityisesti lapsille. Siellä saa mm. kiillottaa kenkiä, touhuta veistopajassa tai rakennella palikoilla ja leikkiä monenlaisilla leluilla. Lasten kaupunki on taas koko perheen museo, joka esittelee menneen ajan elämää Helsingissä. Museossa voi leikkiä vaikka 1700-luvun kaupassa, tutustua 1930-luvun luokkahuoneeseen, vierailla 1970-mummolassa. Yksi Suomen hienoimmista näyttelyistä löytyy Stundarssista Vaasan seudulta. Museoalueella sijaitsee kuutisenkymmentä rakennusta, mm maalaiskauppa, koulu, talonpoikaistalo ja käsityöläistupia, joissa lapset viihtyvät erikoisen hyvin.

Lapsille suunnatut näyttelyt ovat oiva jatkumo Kunnaksen ja muiden kirjailijoiden lasten kirjoille, joita luetaan iltasaduiksi. Menneet ajat ja toiset kulttuurit tulevat aivan toisella tapaa tutuiksi. Omasta lapsuudesta muista Heurekan ja Turun Käsityöläismuseon. Ne olivat kuitenkin vasta lupaus toiminnallisuudesta, jota nyt on tarjolla esimerkiksi Forum Marinumissa avatussa näyttelyssä.

Matkalla Chiiffin ja Sally Jonesin kanssa -näyttely on ollut menestys niin Maarianhaminassa kuin Göteborgissa. Nyt siihen pääsee tutustumaan Turussa Merikeskus Forum Marinumin tiloissa. Kuva: Ahvenanmaan merenkulkumuseo.

Kysyttäessä asiantuntijoilta mielipiteitä Matkalla Chiiffin ja Sally Jonesin kanssa -näyttelystä saa kuulla, että kiipeily, leikkiminen, etsiminen ja kavereiden kanssa yhdessä olo on hauskinta museossa. Myös vanhempien kannattaa vapauttaa sisäinen lapsensa ja käydä tutustumassa vaikka Queen of Congon sisätiloihin ja leikkiä lapsen lailla. Kenties silloin voi oppia jotain uutta.

Matkalla Chiiffin ja Sally Jonesin kanssa -näyttely on avoinna Merikeskus Forum Marinumissa aina kesään saakka museon aukioloaikoina.

Ulos kammiosta: Kiitokseksi ja koristeeksi – Laivoja kirkossa

Yksityiskohta Seilin kirkossa olleesta votiivilaivasta. Fregatti on 1700-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta.

Torstaina 25.11.2016 avattiin Merikeskus Forum Marinumin Kruununmakasiinin aulassa uusi näyttely, jonka aiheena on votiivi-, eli kirkkolaivat. Teema on erittäin mielenkiintoinen ja kiehtova. Kuka kirkossakävijä ei olisi joskus pohtinut holvikaaresta riippuvan laivan tarinaa tai tarkoitusta?

Vanhimmat kirkko- eli votiivilaivat eivät ole tarkkoja kopioita olemassa olleista aluksista, vaan ne jäljittelivät vapaamuotoisesti jotain laivatyyppiä. Uudemmat mallit ovat puolestaan usein tarkkoja kopioita oikeista aluksista. Laivat ovat olleet tyypillisesti lahjoja kirkolle. Sanana votiivi tulee latinan sanasta votum ja se tarkoittaa lupausta, lahjaa tai uhria.

Votiivilaivat saattoivat kuvastaa lahjoittajan yhteiskunnallista asemaa yhteisössä tai lahjoitukset ovat voineet liittyä myös merionnettomuuden uhrien muiston vaalimiseen tai paikkakunnan merenkulkuelinkeinon ja laivanrakennuksen perinteiden kunnioittamiseen. Laivoja on lahjoitettu myös muun muassa kirkollisten juhlapäivien kunniaksi. Votiivilaiva onkin perinteinen uhrilahjoitus seurakunnan kirkkoon.

Kirkkolaiva Merimaskun kirkossa. Sama kuva löytyy myös
Lounaisen Suomen Kirkkoja ja Kirkkolaivoja -teoksen kannesta Kuva: Jouko K. Lehmusto

Näyttely rakentuu pitkälti Forum Marinum -säätiön pitkäaikaisen vaikuttajan Jouko K. Lehmuston keväällä julkaisemaan Lounaisen Suomen kirkkoja ja kirkkolaivoja -teokseen, joka syntyi kiinnostuksesta kirkkoihin ja laivoihin. Koko ikänsä valokuvausta harrastunut Lehmusto on kuvannut kirkkoarkkitehtuuria ja samassa tuli ikuistettua myös votiivilaivoja.

Teokseen on kuvattu 54 kirkkoa ja 71 kirkkolaivaa, jonka lisäksi kirjan sivuilta löytyy kustakin kuvasta lyhyt kuvaus, joissa kerrotaan kunkin kirkon perustiedot, kuten rakentamisvuosi ja votiivilaivan lahjoitusvuosi. Vaikka kaikista laivoista ei ole säilynyt tekijätietoja ja lahjoituksesta kertovaa tarinaa, on tunnetut tapaukset kirjattu ylös. Kirjailijan mukaan tarinoita olisi ollut mukava tuoda tietoisuuteen enemmän, mutta niitä on kirjattu valitettavan vähän ylös.

Ruskon kirkkolaiva on rakennettu vuonna 1804 ja sen ovat lahjoittaneet 14 ruskolaista sotilasta.

Kirjana Lounaisen Suomen kirkkoja ja kirkkolaivoja on kiva lisä paikallishistoriaan ja omakustaanteeksi se on laadukas. Aiheesta olisi toki saanut mittavamman teoksen aikaiseksi ja toivoa sopii, että Lehmusto näin tekisi. Kirja yhdessä uuden Forum Marinumin näyttelyn kanssa on mielenkiintoinen paketti ja aihetta voisi kehitellä pidemmälle. Votiivilaivat ansaitsivat ehdottomasti oman tietokirjansa tai tutkimuksensa laajemmassa kontekstissa.

Kruununmakasiinin aulaan avattuun näyttelyyn on koostettu Lounaisen Suomen kirkkoja ja kirkkolaivoja -kirjan parhaimpia paloja tietotauluiksi, jonka lisäksi kirkkomaiseen tilaan on tuotu myös oikeita votiivilaivoja. Tietotaulut on järjestetty kronologisesti. Ensimmäisessä taulussa on esillä varhaisin tähän päivään asti säilynyt Perniön kirkon laiva, joka on vuodelta 1570.

Kruununmakasiinin aulan seiniä peittävät informaatiorikkaat tietotaulut.

Näyttelyn laivoista kaksi on Forum Marinumin omista kokoelmista, Ruskon kirkosta on lainattu näyttävä kirkkolaiva sekä tarkkakätisesti tehty Vahdon kirkkolaivan kopio. Lisäksi yksi laiva on lainattu Turun arkkipiispantalosta. Kirkollista yhteyttä korosti myös avajaisten taustalla kuulunut messuaminen ja kuorojen esittämät ylistyslaulut. Näyttelyn teema linkittyykin myös parhaillaan vietettävään reformaation merkkivuoteen.

Yhdessä vitriinissä on esillä myös mallirakentaja Åke Sandvallin työkaluja ja mallien varusteita. Niitä katsellessa ei voinut kuin ihmetellä, kuinka hienostunutta ja taitoa vaativaa laivan mallien rakentaminen on. Vitriinistä löytyy plogeja, köysiä, mallikaaria ja työkaluja.

Mallinrakentaja Åke Sandvallin työkaluja ja tarvikkeita uudessa näyttelyssä.

Kruununmakasiinin aulatilan uusi näyttely Kiitokseksi ja koristeeksi – Laivoja kirkossa on taas kerran osoitus, kuinka monenlaisia teemoja merihistoria ja sen tutkimus voivat nostaa esille. Kirkkolaivat sopivat tilaan loistavasti ja on hienoa, että Merikeskus Forum Marinum antaa mahdollisuuden nostaa esille merihistorian marginaalisempia teemoja isompien näyttelykokonaisuuksien rinnalle. Ilman niitä moni mukaansatempaava aihe jäisi suurelta yleisöltä tavoittamatta.

Nauvon kirkon fregatti on 1700-luvun lopulta.

Merikeskus Forum Marinumissa oli tapahtunut myös muita muutoksia. Sokerina pohjalla oli Suomen Joutsenen uusi valaistus, joka sytytettiin samanaikaisesti uuden museonäyttelyn avajaisten kanssa. Syksyllä Naantalissa sijaitsevalla kuivatelakalla kunnostettu museolaiva loistaa marraskuun pimeydessä entistä valkoisempana. Vanha valaistus on kunnostettu ja sitä on myös täydennetty. Kunnostusprojekti on nyt viety loppuun, kun yksi Turun tunnetuimmista maamerkeistä Turun linnan ja tuomiokirkon lisäksi on tutulla paikallaan.

Suomen Joutsen loistaa valkoisena Turun yössä.

Kiitokseksi ja koristeeksi – Laivoja kirkossa Merikeskus Forum Marinumin Kruununmakasiinin aulassa 25.11.2016–26.2.2017. Jouko K. Lehmuston Lounaisen Suomen kirkkoja ja kirkkolaivoja –teosta on saatavilla Merikeskus Forum Marinumin museokaupasta ja Turun Kansallisesta Kirjakaupasta.

Vahdon kirkkolaivan kopio on yksi näyttelyn värikkäimmistä.