Ulos kammiosta: Venexpo yllätti positiivisesti

Marieholms Sweet Sixteen kiiltävä puukansi kiiltelee messukeskuksen valoissa.

Viimeaikoina Turussa eri nimillä järjestetyt venemessut ovat olleet pienehkö pettymys allekirjoittaneelle. Tarjolla on ollut lähinnä metrilakua ja vain muutamia veneitä. Toisin oli  tänä vuonna Venexpossa, joka yllätti positiivisesti kahdestakin syystä.

Ensinnäkin tarjolla oli paljon mielenkiintoista nähtävää. Turun messukeskuksen kaikissa halleissa oli riittämiin veneitä ja muita oheistarvikkeita. Koska olin varautunut perinteiseen melko laihaan tarjontaan, loppui minulta aika kesken ja messuille on palattava vielä viikonloppuna. Toiseksi merihistoriallisia messuosastoja oli useita ja ne olivat hyvin rakennettuja. Erityisesti Mahogany Yachting Societyn osasto jäi hyvin mieleen ja se oli samaa tasoa kuin Helsingin Vene Båt -messuilla on totuttu näkemään.

Yksityiskohta Sikari-veneen kyljestä.

Venexpo näyttelyn mielenkiintoinen osasto löytyi ehdottomasti C-hallista. Mahogany Yachting Society ry, eli tuttavallisemmin MYS oli tuonut näytille vanhoja puisia kilpaveneitä sekä yhden 5.5M-luokkaan kuuluvan purjeveneen. Pieniä pikaliippareita, joiden muotokieli hivelee ainakin allekirjoittaneen silmää, oli näytillä kolme. Veneilyn kultaista 60-lukua edusti Charles Underwoodin suunnittelema Ruotsissa rakennettu tuulilasivene Marieholms Sweet Sixteen. Kilpaa sen kannen kanssa messuilla hohti Sikari-konseptikilpavene sekä vasta viimeisen silauksen saanut 5.5M-luokan Trial kilpapursi. Osaston kaikille veneillä oli omat historialliset erikoispiirteensä ja niiden parissa olisi voinut viettää vaikka koko messupäivän.

OSY 250- ja OSY 350 -luokan kilpaveneitä 1960- ja 1970-luvuilta MYS:n osastolla.

OSY 250- ja OSY 350 -luokan kilpaveneitä 1960- ja 1970-luvuilta MYS:n osastolla.

Sweet Sixteen -tuulilasivene on oiva esimerkki vapaa-ajanveneilyn murroskaudesta. Vene on yhdistelmä mahonkiaikakautta ja lasikuidun esiinmarssia raaka-aineena. Sen runko on tehty lasikuidusta, mutta mahonkinen hyvin lakattu kansi kiilteli kilpaa uusien veneiden kanssa. 1960-luvulla lasikuitu oli tekemässä veneilystä edullisempaa ja raaka-aineena se mahdollisti veneen hankinnan yhä useammalle. Veneilyn tyylikkyydestä ei kuitenkaan haluttu kokonaan luopua. Underwoodin konstruktiossa on otettu molemmista materiaaleista niiden parhaat puolet esiin. Hyvin huoltoa kestävä ja jäykkä lasikuiturunko on saanut kaunistuksekseen puisen kannen, jolloin veneilyn eleganssi on säilynyt. Materiaaleja yhdistelemällä saatiin tehtyä sarjatuotantona veneitä, jotka aikaisemmin puhtaasti puusta rakennettuna olisivat maksaneet työläisperheelle omaisuuden. Raaka-aineena lasikuitu kuitenkin mahdollisti tuotantomäärien kasvun ja sarjatuotannon, jonka seurauksena veneily koki uuden murroksen toisen maailmansodan jälkeen.

Etualalla Sweet Sixteen -tuulilasivene ja taustalla konseptivene Sikari.

Venexpossa oli näytillä myös toinen saman aikakauden vene, tosin uustuotantona. Marino otti Mustang-mallisen veneen muutama vuosi sitten uustuotantoon ja se on ollut jonkinasteinen hitti sen jälkeen. Kokonaan lasikuidusta valmistettu nostalgiavene on ilo silmällä ja vuosi vuodelta parantuvalla Marinon messuständillä oli mukava käydä. Punainen tuulilasi vene on ihastuttava kaunokainen pienine yksityiskohtineen verrattuna nykyiseen, melko pateettiseen valkoiseen venekantaan.

Sweet Sixteenin vieressä lepäsi toinen hyvin mielenkiintoinen moottorivene vuodelta 1929. Sikari-konseptikilpavene on paikallista tuotantoa ja se on viime vuosina ollut esillä eri messuilla silloin tällöin. Turun Veneveistämöllä veistetty prototyyppi oli aikansa ihmetys ja sen muotokieli on omaa luokkaansa. Veneen omistavan Jani Vahdon mukaan vastaavaa venettä ei tällaisenaan koskaan muutoin rakennettu, ei sitä ennen, eikä sen jälkeen. Veneen suunnittelijaa ei ole tiedossa, mutta Vahto epäilee sen takaa löytyvän aikansa legendat: Westinin veljekset ja Jarl Lindblom. Konseptivene oli aikansa nopeimpia veneitä ja mahdollisesti ensimmäisiä Suomessa, joka käytti hyväkseen pintapotkuritekniikkaa. Vene oli pitkään veistämön omistuksessa ja vasta 50-luvulla se sai ensimmäisen yksityisen omistajan. Monien vaiheiden kautta se päätyi Vahdolle. Sikarin historiasta ja kunnostuksesta voi lukea enemmän Janin puuveneblogista. Sikari on saanut K-merkinnän ensimmäisten veneiden joukossa.

5.5M -kilpapursi Trial ja veneen kunnostaja Tero Toivanen.

MYS:n moottorikaunokaisten lisäksi C-hallissa oli esillä puinen purjevenekaunokainen 5.5M-luokan Trial. Puuvenemestari Tero Toivonen on pieteetillä kunnostanut mahonkaunottaren, joka on tarkoitus laskea vesille ensi keväänä. C.O. Granfeltin suunnittelema vene rakennettiin vuonna 1951 Wileniuksen veistämöllä Porvoossa ja alkuun se purjehti HSS:n lipun alla Helsingissä. Sillä kilpailtiin hyvällä menestyksellä 1970-luvulle asti, jonka jälkeen se siirtyi huviveneeksi. Veneen hiljainen rappio alkoi HSS:n mastovajan palosta 80-luvun puolivälissä, jonka jälkeen vene on ollut kuivilla. Köliremontti oli aloitettu jossain vaiheessa 90-luvulla, mutta jäänyt kesken. Nyt vene on kokenut uudelleentulemisen Toivosen ammattimaisen kunnostuksen kautta. Ensi kesä tulee olemaan varmasti mielenkiintoinen Turun vesillä, koska vesille lasketaan myös toinen 5.5M-luokan vene, Skylark. Klassikkoveneily saa näin ollen mukavaa pontta myös Airiston vesille ASS:n ja TPS:n saadessa kumpikin laivastoonsa hyvin kunnostetun klassikon. Tero Toivasen muita projekteja ja kuvia löytyy TT puuvenepalvelun internetsivuilta.

Sukellushistoriallisen yhdistyksen messuosastolla oli paljon mielenkiintoista nähtävää mm. varhaisia sukelluskypäriä ja veden alla käytettäviä työkaluja.

MYS:n ja TT puuvenepalvelun Trialin ohessa C-hallissa kannattaa käydä tututstumassa myös Sukellushistoriallisen yhdistyksen messuosastolla, jossa oli kokeiltavana mm. aito teräksinen sukelluskypärä, jonne ei tosin isopäisten kannata kuuppaansa tunkea. Merihistorioitsija oli lähellä jäädä ”purkitetuksi” kypärän sisään.

Marinon valmistama Mustang teki paluun mallistoon muutama vuosi sitten. Nyt moottorikin on saanut punaisen suojakuoren.

Merihistoriallisten messuosastojen lisäksi Venexpossa on paljon nähtävää ja kuten alussa totesin, ne yllättivät positiivisesti. Vaikka messujen tarjonta painottuu paljolti moottoriveneisiin ja tarvikkeisiin, on esillä myös muutama uuden uutukainen foilaava purjevene. Samuli Leisti esittelee niitä Foilingcenterin osastolla innokkaana. Messujen yhteydessä järjestettävä Sailor’s Weekend, joka on täynnä merellistä ohjelmaa ja paikalla on mm. yksinpurjehtija Ari Huusela ja trimmausvelho Timo Telkola. Tapahtuman ohjelman löydät tästä. Venexpo on auki vielä perjantaista sunnuntaihin Turun Messukeskuksessa 11.-13.11.2016.

Modernimpaa purjehduskalustoa Foilingcentterin osastolla.