"Olisin mielummin purjehtimassa, mutta talvellakin täytyy tehdä jotain."

maanantai 16. helmikuuta 2015

Vene, nimi ja maine: Suomalaisten veneiden nimet ja nimenantoperusteet


Höyryvene Strixin keula venemessuilla

Etsiessäni uutta lähdekirjallisuutta tulevaa artikkeliani varten törmäsin varsin mielenkiintoiseen pro gradu -opinnäytetyöhön vuodelta 2013. Johanna Hallberg on tutkinut suomalaisten veneiden nimiä ja nimenantoperusteita lähes samannimisessä teoksessa. Työssä kerrotaan varsin seikkaperäisesti, millaisia nimenantoperusteita veneillä voi olla.

Veneiden nimiin ja niiden antamiseen liittyy lukuisia eri uskomuksia. Perinteisin taitaa olla, että ei ole kovinkaan suotavaa vaihtaa sitä. Eräät veneiden omistajat tosin ovat halunneet pitää oikeuden veneensä nimeen ja näin ollen he usein vaativat nimen muuttamista veneen vaihtaessa omistajaa. Erään teorian mukaan nimenvaihtamista ovat vastustaneet viranomaiset, sillä alusten nimenvaihdot liittyivät usein merirosvoukseen ja salakuljetukseen.

Nykyisin monet veneet nimetään naisiksi, koska vene koetaan feminiiniseksi entiteetiksi. Oli kuitenkin mielenkiintoista lukea, että tapa on melko myöhäinen. Suomessa naisten nimet veneen keuloissa ja ahtereissa alkoivat yleistymään vasta 1700-luvun lopussa. Vielä 1900-luvun alussa oli hyvin tavallista, että kilpaveneidenkin nimien joukossa saattoi esiintyä miehisiä veneitä, kuten Turun Pursiseuran rekisteristä 1920-luvulta löytyvä H. A. Leisegangin 6 mR-luokan vene Kalervo.


Aiheesta on aikaisemmin tehty muutamia tutkimuksia, mutta käsillä oleva vapaa-ajanveneiden nimeämistä käsittelevä opinnäytetyö lienee niistä uusin ja myös kattavin. Työn pieneksi heikkoudeksi voidaan laskea sen historiaperspektiivin kapeus, mutta se ei lukijaa haittaa, sillä kysymyksenasettelultaan työssä keskitytään nykypäivään. Tutkimus on kaiken kaikkiaan todella mielenkiintoinen.

Ohessa linkki Turun Yliopiston julkaisuarkistoon, josta Halbergin opinnäytetyö löytyy.

Nopealla etsinnällä löysin myös Ylen sivuilta Hallbergin haastattelun. Edellisten lisäksi asiaa ovat pohtineet myös tietokirjailija Pirkka Leino sekä merikeskus Forum Marinumin projektipäällikkö Pekka Paasio aiemmassa Ylen haastattelussa.



Salonkivene Vilhelmiinan ahteri

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti