Hai-veneitä kilpailemassa paremmuudestaan Harmajan vesillä. Kuva: Hugo Sundström 1949, Helsingin kaupunginmuseo. |
Vapaa-ajanpurjehduksen historiaa tutkiessa tulee lähes
päivittäin vastaan sanapari ”Suomen vanhin” tai joku muu vastaava menneisyyteen
liittyvä vertaus. Tämä ei ole ainoastaan menneisyyden ilmiö, vaan vastaava
toistuu usein myös nykypäivänä. Vene 15 Båt –messujen yhteydessä #Venda Sailing
Symposiumissa viisi pursiseuraa esittelivät itseään Pecha Kucha –menetelmällä.
Mukana olivat Rauman Purjehdusseura, Airisto Segelsällskap, Esbo Segelförening,
Helsingfors Segelklubb ja Nyländska Jaktklubben. Ainakin kolme seuroista viittasi menneisyyteen
esittelemällä itsenä, jonkin alueen tai ryhmän vanhimpana pursiseurana.
Pursiseurat
rakentavat omaa olemassaoloaan historian kautta. Se on varsin tavallista
yhdistysmaailmassa ja muutenkin elämässä. Kuka ei olisi joskus kuullut
lausahduksen: ”Olen sukumme vanhin”. Pursiseurojen menneisyys ja identiteetti rakentuvat
myös vahvasti kilpailemisen pohjalle. Suomen vanhimpien pursiseurojen BSF:n,
NJK:n, ASS:n ja WLS:n yhteistyö perustui juuri kilpapurjehduksen varaan.
Myöhemmin perustetut seurat, kuten HSS ja HSK pääkaupunkiseudulla tai ÅSK ja
TPS Turussa liittyivät saumattomasti tähän toimintamalliin. Perustelujen takana
näin ollen voidaan olettaa olevan kilpailullinen asetelma, jonka kautta seurat
kilpailevat keskenään jos ei suorasti, niin välillisesti. Ennen toista
maailmansotaa maineella ja iällä oli suuri merkitystä. Vaikutusvalta perustui
kilpailumenestyksen lisäksi myös ikään, suhteisiin muihin pursiseuroihin niin
Suomessa kuin ulkomailla, kokoon sekä historiaan.
Aikaisemmin maineen, kunnian
sekä identiteetin rakentamisella oli tärkeä asema myös yksityiselämässä. Ja onhan
se mukavaa edelleen vahvistaa omaa identiteettiään tokaisemalla
purjehdusveljelleen kuuluvansa vaikkapa Suomen vahvimpaan opiskelijapurjehdusseuraan.
Olen listannut oheen muutamia ”vanhin jossain” -kommentteja, jotka osa ovat
hyvinkin tunnettuja ja osa hieman tuntemattomampia. Sitä ei myöskään pidä ottaa liian tosissaan, sillä monet vuosiluvut ovat hyvin tulkinnanvaraisia. Mukana on myös historian
hämärään vaipuneita seuroja. Listaa saa jatkaa ja uusia ehdotuksia otetaan
vastaan, joko blogin, facebookin tai twitterin puolella. Virheitä saa myös
korjata! Päivitän listaa aika ajoin
Suomen vanhin -lista:
BSF: Suomen vanhin edelleen toimiva urheilu- ja pursiseura, joka
perustettiin myrskyisenä tammikuun päivänä vuonna 1856.
NJK: Suomen vanhin rekisteröitynyt pursiseura, joka
perustettiin vuonna 1861.
ASS: Suomen Turun vanhin pursiseura vuodelta 1865.
PPS: (Päijänteen Purjehdus Seura 1895–1975) oli ensimmäinen
ja moneen vuoteen ainoa suomenkielinen pursiseura Suomen Purjehtijaliitossa.
TTPS: Suomen ensimmäinen työväenpursiseura, 1896.
ÅSK: (1896–1974) Suomen ensimmäinen ruotsinkielinen
työväenpursiseura 1897 (1896).
KuoPS: Suomen vanhin edelleen toimiva sisävesiseura, 1889.
TPS: Turun ensimmäinen suomenkielinen pursiseura, 1906.
TPS: Turun ensimmäinen suomenkielinen pursiseura, 1906.
SPS: Helsingin ensimmäinen suomenkielinen pursiseura, 1913.
TRIP: Suomen ensimmäinen opiskelijapurjehdusseura, 1951.
Mielestäni vanhimpien pursiseurojen listallesi on oikeutettu myös 1889 perustettu ensimmäinen sisävesiseura, KuoPS, Kuopion Pursiseura. Perustajajäsenenä ja perustamiskokouksen kokoonkutsujana itse Juhani Aho.
VastaaPoistaHyvä lisäys! Tässä tapauksesa KuoPS pitäisi varmasti määritellä seuraavasti: Suomen vanhin edelleen toimiva sisävesiseura, sillä sisävesille oli aikaisemmin perustettu ainakin Vesijärvi-Päijänteen pursiseura vuonna 1884. Se oli PPS:n edeltäjä.
VastaaPoistaSatunnaisia mainintoja on jäänyt jäljelle myös Hämeenlinnassa järjestetystä organisoidusta pursiseuratoiminnasta 1870-luvulta. Tiedot seurasta ovat todella hajanaisia ja joskus niissä mainitaan, että seura olisi jopa ollut suomenkielinen.
En tiedä, onko kyseessä kirjoittajan virhe, mutta Savonlinnan Pursiseuran 80-vuotis historiikissa mainitaan, että KuoPS olisi hankkinut virallisen statuksen vasta 1906 nimellä Savon Pursiseura.
KuoPS vietti ainakin joillakin perusteilla 125-vuotis juhlansa viime vuonna 2014.
PoistaKysymyksessä lienee vähän samanlainen tilanne kuin BFS:n kanssa. Toimintaa saattoi olla paljonkin ilman virallista statusta. Vuodet 1905–1906 olivat kansakunnan organisoitumisen aikaa ja ensimmäisen sortokauden jälkeen moni yhdistys hakikin virallisen aseman, vaikka oli toiminut aiemmin.
PoistaJa sitten listan jatkoksi
VastaaPoistaNAPS: Suomen ensimmäinen naisten pursiseura, 2008
Facebookin puolella tätä jo ehdotettiinkin. Onko muuten Ruotsissa vastaavaa seuraa?
Poista