Vapaa-ajanpurjehduksen historiaa painotuotteina: Urheilu ja sota sekä Nautica Fennica 2013–2014

Joulukuussa 2014 ilmeistyi kaksi vuosikirjaa, joista molemmmista löytyy allekirjoittaneen vapaa-ajanpurjehdusta koskevat vertaisarvioidut artikelit. Ensimmäinen artikkeli ilmestyi Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirjassa 2013–2014 Urheilu ja sota ja toinen löytyy tuoreimmasta Nautica Fennicasta. Artikkelit perustuvat allekirjoittaneen sivuainetutkielmaan "Vast'edes on huolehditta siitä, että säilytämme tämän kunnia-aseman" – Turun alueen pursiseurojen toiminta ja diskurssit 1917–1939, joka on jossain vaiheessa myöhemmin keväällä tulossa luettavaksi Turun yliopiston julkaisuarkistoon.

Urheilun ja sodan sisältämä artikkeli käsittelee kilpapurjehdusta Airiston vesillä. Vaikka kokoelman nimi on hieman harhaanjohtava niin yhdistävänä tekijänä voidaan katsoa olevan aikarajaus, maailmansotien välinen aika. Seuran vuosikirjaa on saatavana Urheilumuseosta Helsingistä, Hiihtomuseosta Lahdesta, hyvin varustetuista kirjakaupoista (mm. Tiedekirja Helsingissä) sekä useamman niteen erikoistarjouksena suoraan Suomen urheiluhistoriallisen seuran kautta.

Nautica Fennica 2013–2014 – Moni-ilmeinen merihistoria on taas Suomen merihistoriallisen yhdistyksen ja Suomen merimuseon yhteisjulkaisu, jonka tavoitteena on toimia merihistoriallisen tutkimustyön näyteikkunana ja tuoda merihistoriaa myös laajemman lukijakunnan tietoisuuteen. Kirjassa on ruotsin- ja englanninkieliset tiivistelmät artikkeleista. Nautica Fennicaa myy Suomen merimuseon Merikeskus Vellamon museokauppa Plootu Kotkassa sekä Kansallismuseon museokauppa ja Museoviraston kirjaston kirjamyynti Helsingissä. Moni-ilmeistä merihistoriaa voi tilata myös postiennakolla.

Vapaa-ajanpurjehduksen historian lisäksi molemmista artikkelikokoelmista löytyy monia hyvin mielenkiintoisia artikkeleja, joita ei kannata ohittaa.

Vene, nimi ja maine: Suomalaisten veneiden nimet ja nimenantoperusteet

Höyryvene Strixin keula venemessuilla

Etsiessäni uutta lähdekirjallisuutta tulevaa artikkeliani varten törmäsin varsin mielenkiintoiseen pro gradu -opinnäytetyöhön vuodelta 2013. Johanna Hallberg on tutkinut suomalaisten veneiden nimiä ja nimenantoperusteita lähes samannimisessä teoksessa. Työssä kerrotaan varsin seikkaperäisesti, millaisia nimenantoperusteita veneillä voi olla.

Veneiden nimiin ja niiden antamiseen liittyy lukuisia eri uskomuksia. Perinteisin taitaa olla, että ei ole kovinkaan suotavaa vaihtaa sitä. Eräät veneiden omistajat tosin ovat halunneet pitää oikeuden veneensä nimeen ja näin ollen he usein vaativat nimen muuttamista veneen vaihtaessa omistajaa. Erään teorian mukaan nimenvaihtamista ovat vastustaneet viranomaiset, sillä alusten nimenvaihdot liittyivät usein merirosvoukseen ja salakuljetukseen.

Nykyisin monet veneet nimetään naisiksi, koska vene koetaan feminiiniseksi entiteetiksi. Oli kuitenkin mielenkiintoista lukea, että tapa on melko myöhäinen. Suomessa naisten nimet veneen keuloissa ja ahtereissa alkoivat yleistymään vasta 1700-luvun lopussa. Vielä 1900-luvun alussa oli hyvin tavallista, että kilpaveneidenkin nimien joukossa saattoi esiintyä miehisiä veneitä, kuten Turun Pursiseuran rekisteristä 1920-luvulta löytyvä H. A. Leisegangin 6 mR-luokan vene Kalervo.

Aiheesta on aikaisemmin tehty muutamia tutkimuksia, mutta käsillä oleva vapaa-ajanveneiden nimeämistä käsittelevä opinnäytetyö lienee niistä uusin ja myös kattavin. Työn pieneksi heikkoudeksi voidaan laskea sen historiaperspektiivin kapeus, mutta se ei lukijaa haittaa, sillä kysymyksenasettelultaan työssä keskitytään nykypäivään. Tutkimus on kaiken kaikkiaan todella mielenkiintoinen.

Ohessa linkki Turun Yliopiston julkaisuarkistoon, josta Halbergin opinnäytetyö löytyy.

Nopealla etsinnällä löysin myös Ylen sivuilta Hallbergin haastattelun. Edellisten lisäksi asiaa ovat pohtineet myös tietokirjailija Pirkka Leino sekä merikeskus Forum Marinumin projektipäällikkö Pekka Paasio aiemmassa Ylen haastattelussa.

Salonkivene Vilhelmiinan ahteri

Vapaa-ajanpurjehduksen historiaa painotuotteina: Purjehdus ja vapaa-aika - Turkulaiset pursiseurat vapaa-ajan vieton näyttämöinä 1918 - 1940

Ohessa hieman vanhempaa tekstiä blogin lukijoille. Purjehdus ja vapaa-aika – Turkulaiset pursiseurat vapaa-ajanvieton näyttämöinä vuosina 1918–1940 on kirjoitettu Centrum Balticumin järjestämään Itämeritutkijoiden foorumiin vuonna 2013 alustukseksi yhteen seminaarin teemasessioista.

Tutkin artikkelissani, miten purjehdusseurojen sosiaaliset rakenteet ja päämäärät vaikuttivat jäsenkunnan vapaa-ajanviettotapoihin? Artikkelin alkuperäisaineistona olen käyttänyt purjehdusseurojen arkistoja sekä aikalaismuistelmia.

Vaikka tekstin julkaisemisesta on kulunut jo muutama vuosi on se edelleen varsin ajankohtainen. Alustusteksti toimi myöhemmin sivuainetutkielmani pohjana, joka valmistui loppuvuodesta 2014. Toivottavasti saan sen piakkoin sähköiseen muotoon ja kaikkien luettavaksi. Sitä odottellessa voi tutustua Centrum Balticumin julkaisuun oheisen tekstin myötä.

Why Not FIN-3, Vene 15 Båt -messujen helmi

Jos olet suuntaamassa matkasi tulevana viikonloppuna Vene 15 Båt -messuille, kannattaa ehdottomasti pistäytyä MYS:n osastolla, jossa esillä on 5m-luokan Why Not. Vene on messujen helmi ja sitä kannattaa jäädä ihastelemaan pidemmäksikin aikaa. Vastakyllästetty paljas puupinta on vastustamaton.

Venettä ihaillessa voi jututtaa myös veneen kunnostajia, jotka viihdyttivät messuvieraita ainakin ensimmäisen viikonlopun aikana kiitettävästi ja tarinoivat veneestä varsin asiantuntevasti. Why Not hyväksyttiin juuri ennen messuja Klassikkorekisteriin. Tämä ja meneillään oleva mittava peruskorjaus on omiaan nostamaan vuonna 1936 valmistuneen veneen arvoa osana klassisten puuveneiden fleettiä Suomessa.

Jos haluat tukea veneen kunnostusta, voit tehdä sen varsin kätevästi messujen jälkilöylyissä. Veneen omistaja Why Not ry. järjestää lauantaina 14.2.2014 Helsingissä Teatteri Forumissa Yacht Crew Party -nimisen veneilykauden avajaiset, jonne ovat tervetulleita kaikki näytteilleasettajat ja muut venealan yrittäjät, veneilijät, veneilystä haaveilevat sekä muut iloiset ihmiset. Lippuja on myynnissä messuständillä ja myöhemmin juhlapaikalla. Illan ohjelmasta vastaa seiloribändi El Paja, Hangossa mainetta saanut saksofonivirtuoosi Antti Hynninen, sekä Dj:t Suvi Pitkänen ja Amanda Harkimo. Kaikki mahdolliset tuotot menevät Why Not ry:n klassikkoveneilytoiminnan tukemiseen.

Enemmän Klassikorekisteristä ja Mahongany Yacht Societystä löydät tämän linkin takaa
Why Not ry:n Yacht Crew Party -juhlien tapahtumasivu löytyy täältä

Why Not FIN-3

JK-4

Oletko aina unelmoinut omistavasi palan purjehdushistoriaa? Monet haikailevat klassisten metriluokkien perään, mutta nyt olisi mahdollisuus hankkia omistukseensa jahti, joka taatusti herättäisi kiinnostusta niin kotimaisissa satamissa kuin maailman merillä. Jos takataskustasi löytyy noin 20 miljoonaa euroa voisi J-luokan Endeavour olla sinun.

Edeavour voitti vesillelaskukesänään lähes kaikki tärkeimmät kilpailunsa, mutta tärkein jäi voittamatta. America’s Cup voitto jäi saavuttamatta. Se oli kuitenkin lähimpänä tuoda ”Pytty” takaisin vanhaan maailmaan ennen vuotta 2003.

Aluksella on takanaan pitkä ja värikäs historia. Se on uponnut ja rakennettu lähes uudelleen. JK-4 Endeavourin vaiheista voi lukea tuoreesta Yachting  Worldin artikkelista: The J-Class Endeavour is for sale – a rare chance to buy one of the most iconic yachts ever built - Yachting World

Kuvia ja myyntiesite löytyy Edmistonen venevälityksen sivuilta: Endeavour Yacht for Sale | Camper & Nicholsons Shipyard Luxury Sail Yacht

K4 Endeavour kisaa Yrjö V:n Britanniaa vastaan vuonna 1934

Purjeita kuivaamassa

"Jos olisimme itseltämme iljenneet, olisimme menneet juoksujalassa rantaan. Nuolena lensi soutuvenhe teloiltaan vesille, ja yhdellä työntäisyllä oli se purren kupeella."


- Juhani Aho: Purjeita kuivaamassa